Anni Pitkätassu

2012-01-29T02:43:00.003+02:00

Nyt hieman hävettää myöntää, mutta nämä kuvat on alkukesältä....
Finlaysonin takana oli tälläinen "tilataide", luin joskus lehdestäkin tästä. Kukaan ei kai tiedä onko tuo ihan sponttaani vai jonkun tahallinen tekonen. Huomasin tosin joulukuussa ettei yhtään tumppua enää ollut paikallaan. Harmi.

2012-01-22T18:22:00.003+02:00

No nih! Nyt on kuvat siirrelty, osasinpas! Tässä pläjäys joululta tähän päivään.

Serkun poika naapurista maalla väsäsi lumiukkoa meidän pihaan kun serkku juorusi sisällä meidän "aikuisten" kanssa. Pieni ekaluokkalainen pyöritti kyllä jättimäiset pallot, mutta ei jaksanut niitä enää nostaa päällekäin joten teki makaavan lumiukon. Minulle siitä tuli heti mieleen Lassin ja Leevin lumiukot ja seuraavana päivänä kävin ukkoa vähän "tuunaamassa". ;) Hieman hankalaa kun lumi oli jo ihan jäistä, mutta kyllä siitä jotain syntyi.

Anni oli jouluna tosi kiltti...

ja sai yhden lahjan. :D

Tämä pöllö ei sitten ollut enää joululahja vaan tammilahja. Isosiskon poika syntyi jo syksyllä, olin suunnitellut tekeväni tuommoisen pöllön heti syntymälahjaksi, mutta vähän jäi kun tarkoitus oli ostaa kankaita Ikeasta ja sinnehän ei lähdetä ellei ole rahaa säästössä... Eikä Ikeasta ei edes löytynyt sopivia kankaita! Lopulta pöllö ei valmistunut edes jouluksi kun piti lähteä sinne maalle aikaisemmin. Tammikuussa oli onneksi nimeämiset ja lahja löysi viimein perille.

Ei siitä ihan esikuvansa kaltaista tullut, mutta aika lähelle. :)

Siskon koiraraasu oli pipi. Onneksi oli tyyny jolle laskea pää kun väsytti.

Tänään kävin sitten äänestämässä. Ilokseni näin matkalla tälläisen. Jos/kun kakkonen toiselle kierrokselle menee, taidan tehdä meillekin kakkosen ikkunaan. ;)

2012-01-14T18:49:00.002+02:00

Tuota noin, tässä tämmönen kuvaton ilmoitus. Joulupukki toi tammialesta uuden läppärin, kaikkihan tietää mitä se meinaa. Mitään ei tapahdu ennen kun kuvat ym rojut on siirretty vanhasta koneesta tähän, siihen tarttee ostaa joku ristikaapeli, mutta ennen kun semmosen voi ostaa pitäisi löytää pulju joka sellaisia myy. Koulussakin on pirunmoinen kiire, kevään ylppäreihin lukemisenkin aloitin maanantaina. Eli tota menee hetki...älkää pidätelkö hengitystä. ;)

2012-01-01T14:43:00.008+02:00

Tässä tämän vuoden joulukortit. Tarkoitus oli tehdä kortit ilman leimakuvia ja kun näin Tiimarin alessa nuo pakettikortit lähti ajatus lentoon. Vähän toki olivat haasteellisia ettei nyt joka kortissa menisi liian pakettikortiksi, mutta yllättävän helppo oli näitä ideoida. Aikaahan näihin taas meni monta iltaa, mutta eipä sen väliä, kivaa puuhaa kun on. Olisipa vaan se oma työhuone johon levitellä ja jonka oven voisi sulkea yöksi ettei kissa menisi tekemään omia kortteja. :P

Korttien alle on taas listattu mikä meni kellekin, ei teidän tarvitse niistä välittää, ne on muistutuksia itselle kun seuraavina vuosina teen kortteja. Yksi vuosi nimittään käytin samaa ideaa kun edellisenä ja pistin lahoaivo vielä samalle ihmiselle ko kortin!

äiti

isosisko
Yleensä haluan laittaa siskolle jonkun teknisesti vaativan kun hänkin tekee kortteja. Vaan tietysti pikkusisko ihastui tähän helpoimpaan tapaukseen ja tahtoi, että laitamme sen! Noh, näkee tuo isosisko onneksi täältä millaisia muita tuli tehtyä. ;)

Anni ja Huugo

Tarkoitus oli lähettää heillekin itsetehty kortti, mutta olivat pirulaiset muuttaneet kertomatta uutta osoitettaan. :D Laitoin tämän sen jälkeen kun sain heiltä joulukortin jossa uusi osoite oli. :)

Anniina (serkku)

Irene (täti)
Mistähän isosisko on tuon taustapaperin aikanaan ostanut, lahjoi minulle jo vuosia sitten pari palaa. Tuossa pakettikortissa on nimittään tasan sama kuva! Toisessakin pakettikortissa ja taustapaperissa oli sama printti, sitä ei kyllä tullut käytettyä.

Jaana (+mies ja kisut)

porukat

Sanna (+perhe)

Satu (täti)

Susseli (serkku)

Suvikki (+mies+kisut)

Tarja (täti)

Tiia (+perhe)

Tintti (täti)

Titityyn Lissu

Miten mulla on semmonen muistikuva, että nuo pitsipalat on Lissulta. ;)

Bonuksena vielä ihana poro! Tämä oli Annin lähettämässä kuoressa jossa siis oli kortti minulle+Annille. :) Leikkasin sen jopa talteen, ehkä keksin sille jatkokäyttöä. Mistä Anni olet tämän ostanut?

2011-12-21T00:07:00.002+02:00

Tässä tämmönen virtuaalinen joulukortti kaikille. Me lähdetään jo huomenna maalle joulun viettoon. Piti lähteä vasta torstaina, mutta kaikki lemmikkipaikat juniin oli mennyt jo lauantaina kun lippua aloin ostamaan! Kaikki vissiin ostanut ennakkohinnalla ja vr taas fiksuna laittanut juniin niitä minikoppeja lemmikeille, niitä kaksikerroksisen puolikerroksia jossa on hmm...12 paikkaa? Ne on ollut edellisinäkin joulun päivinä tupaten täynnä, mutta aika shokki, että jo vajaata viikkoa ennen kaikkien torstain ja perjantain junien vaunut täynnä. Ensi vuonna varaan marraskuussa lippuni...

Nyt vielä väkertämään yhtä joululahjaa, en ole edes aloittanut ja periaatteessa oltava huomenna valmis, maalla kun ei voi neuloa ettei saaja näe mitä saa...apuuuua.

2011-12-17T01:57:00.002+02:00

Väkersin tuommoisen asetelman ihan itse omin kätösin. Kävin nimittään Ikeassa ja sieltä tarttui mukaan hyasintti ja tuo maljakko (vihdoin, monesti olen tuota katsonut, kaikillahan tuon mallinen maljakko on).

Pohjalle pistin orkideamultaa eli puukuorta, hyasintin tungin mullan kanssa muovimukiin ja piilotin puunkuorien ja koristeiden sekaan. Kävyt, oksat ja punaiset marjat on Tiimarin jostain ale kynttilämansetista, pari purin kappaleeksi, samoin nuo valkoiset on Tiimarista, myytiin irtona, alessa nekin. Pukki ja hopeanauha on omaa varastoa, jostain vuosien takaa. Hintaa tällä tuli alle vitonen jos maljakkoa ei lasketa, maljakkokaan ei tosin ollut kun pari euroa. Aika kiva, vaikka itse sanon, toisten makuu ehkä turhan runsas. :D

2011-12-13T22:18:00.004+02:00

Jatkoa sille aiemmalle kissan mittaukselle. Huomasin yksi ilta Annin leikkivän kolmiota sohvan käsinojalla. Mites ne kolmion sivujen pituudet ja kulmat mitattiinkaan...maol hoi missä olet? ;)

Ilmaisen Reviiri-lehden mukana tuli tällä kertaa sentään kissanruokaa, eikä koiran, mutta kukahan kertoisi Purinalle, että kissat on lihansyöjiä? Ihmisille voi myydä melkein mitä vain "täysjyvä"-sanalla ja kauppa käy, mutta kissoille? Onko tämä tahaton moka vai tahallinen? Tahaton tuskin sillä luulisi Purinan tietävän ettei vilja ole kissalle hyväksi. Tahallinen uppoaa ehkä joihinkin ihmisiin, mutta meille jotka tietävät viljat+kissa-asian tämä on harvinaisen huono myyntivaltti.

2011-11-30T02:12:00.003+02:00

Tykkään selata ihmisten hääkuvia lehdestä. Erityisesti ihastun erikoisiin kuvausideoihin. Tätä katselin tovin ennen kun tajusin. On muuten aika hauska idea. :D

Mitä ihmettä meidän pakastimessa on tapahtunut?! Tuo ei siis ollut kiinni missään vaan törrötti tuolleen kun rasian ulos otin.

Lääkäriaseman lamppu huijaa. Tänään kun kävin se ei enää huijannut. :) (Sorry huono kuva, vanhan kännykän kamera ei ollut paras enkä kehdannut kontata lähemmäs...)

2011-11-24T20:47:00.005+02:00

Tuutulassa oli mittailtu kissaa. Olen itsekin Annia joskus yrittänyt tavallisella mittanauhalla mitata, mutta eihän siitä tule mitään kun kisu pyörii tassua heiluttaen. Sehän on todistettu, että Anni voi yksinään vallata koko 2 hlö sohvan, eikä venyttelevä kissa edes mahdu siihen syvyyssuunnassa, lukuisia todistuksia on myös Annin mahtumisesta C5-kirjekuoren päälle, tosin muistini ilmeisesti petti sillä kuvittelin kuvanneeni tämän viikottain tapahtuvan suorituksen useasti, mutta jouduin kaivamaan arkistoja aika kauas löytääkseni kuvan. Yllä olevassa kuvassa ko kuori olisi, mutta eipä sattunut Anni istumaa sille.

Tuutulan kuvista äkkäsin perinteisen rullamitan ja sillä mittaus olikin huomattavasti helpompaa, vaikka aluksi meinasi mennä vähän tassutteluksi. Anni taisi kuitenkin olla vähän väsy kun sain lopulta aika rauhassa kuvata makaavaa kissaa mitta kyljessä.

Mutta lopputulos! Kun nollan asettaa hännänpäähän Annin nenä osuu noin 70cm kohdalle, jos otetaan etutassu mukaan on mittaa reilu 80cm. Onhan se aika pitkä, vaikka olen kyllä tiennyt omistavani ns itämaistyyppisen pitkulan kisun. :D

2011-11-19T17:28:00.002+02:00

Löysin tälläisen pienen sydämen maasta. Avasin sen ja sisältä löytyi patteri ja pala metallia. Mikähän ihme tämä on? Ei mitään vipua missään josta saisi edes päälle? Eikä lamppua...

Sarjassa mikä vikana. Ei varsinainen vika, mutta suunnittelija/pakkaaja ei taida kuulua enemmistöön?

2011-11-16T14:35:00.003+02:00

Äipän tuijottaminen on nii väsyttävää puuhaa, päätäki on välillä lepuutettava. Millä ihmeellä sen sais tajuu, että tartteen huomiota!

Anni

ps. Tässä kuvassa näkyy jopa ne kuuluisat mustat kulmakarvat!

2011-11-13T01:27:00.001+02:00

Pitkän riehumisen ja juoksentelun jälkeen on hyvä käydä unille kaatamansa tyynyn päälle. Anniiiiii!

2011-11-10T03:27:00.004+02:00

Värjäsin käsin takkia. Mulla oli kumihanskat! Ilmeisesti ne kuitenkin fuskas jostain... Tuossa muuten erottaa hyvin keskellä peukaloa olevan arven, se menee ihan reunasta reunaan. Leikkasin sormeni tenavana rikkinäiseen pulloon, viisi tikkiä. Tuosta opin kumpi on oikea ja vasen, autokoulussa oli tosin hankalaa kun ei voinut ajaessa kokeilla sormea. Vielä nykyäänkin tarkastan sormesta kumpi on kumpi. :D Eron kyllä tuntee kokeilemattakin jos oikein keskittyy.

Yo-kokeiden jälkeen keskisormi oli aika söötissä kunnossa.

Ei tuo patti kokonaan laske vaikka sormi olisi rauhassa, mutta kun parin kuukauden aikana kirjoittaa kaksikymmentä konseptillistä tarinaa käsin on lopputulos jotain tuon tapaista. Kokeilin niin laastaria, ihoteippiä, jonkilaista urheiluteippiä kun rakkolaastareitakin. Kahdesta jälkimmäisestä oli hieman apua, mutta kyllä terveystiedon yo-kokeen puolessa välissä alkoi hiki nousta pintaan pohtiessa kestääkö sormi loppuun asti vai ei. Lääkärin mielestä minun pitää vain opetella kirjoittamaan erilailla. Just. Ihan varmasti tuohon on olemassa jotain tukisysteemejäkin, tietäisi vai mitä ja mistä hommata.

2011-10-28T01:02:00.003+03:00

Pari kuvaa kesältä. Ensimmäisessä järkytyin hieman herätessä kun pojat oli pesemässä rappukäytävän ikkunoita aivan minun makuuhuoneeni mini-ikkunan alla. Onneksi siinä on ötökkäverkkona tuommoinen ohut kangas jonka läpi ei toivon mukaan pahemmin näe. Nukuin nimittään alasti, meidän asunto on tosi lämmin (ympäri vuoden).

Naapuritalossa taas ei parvekkeen puuttuminen estänyt grillailua. Liekö jo grillikausia ohi, pitää kurkata kun seuraavan kerran ohi kuljen. Monetkohan eväät tippu kesän aikana? Tuo on joku viides kerros tms. :)

2011-10-22T00:37:00.004+03:00

Huomasin tässä jonkun aika sitten Applawsin muuttaneen ulkonäköä. Hetken jo luulin tilanneeni väärää maku. :)

Raksukin oli minusta hieman pienempää kun ennen.
Huomasin muuten myös, että Applawsia on tullut Mustiin ja Mirriin, emme siis jatkossa tilaa zooplussalta kun se oli ainoa mitä sieltä tilasin, ei enää kannata kun tasan samaan hintaan saa naapurista. Harmi, tykkäsin kovasti zooplussasta. :(

Olen yrittänyt vähentää Annin päiväannosta raksuissa kun neiti on lihonut muutaman sata grammaa. Valitettavasti se johti siihen, että Anni veti kaikki raksunsa kerralla heti aamupäivällä ja huuti sitten koko päivän ja illan aina iltapalaansa asti (ruoka-ajat noin klo 12 ja 02). Yksi ilta meni hermot ja vaiensin kissan kumoamalla kippoon reippaasti purtavaa. Siihen loppu se dietti, olkoon hieman pyöreä, mä valitsen mielummin rauhan tähän talouteen.

2011-10-19T14:54:00.002+03:00

Syksy tulee ja palelee? Ei vais, äippä vähän kiusasi ja peitteli kun toinen tuli makaamaan viltin päälle kun itse yritin olla sen alla. Syksyisestä tunnelmasta huolimatta seuraavat postaukset tulee olemaan kesäisiä/kesältä/muuten vanhoja, on nimittään todella monta kuvaa odottamassa koneella. Vaan sehän on vaan teidän onni! Nimittään onpahan jotain julkaistavaa eli postauksia rupee tulemaan. :D

2011-10-15T16:25:00.008+03:00

Syksyn yo-kirjoitukset ohi, tavalliset kokeet tehty ja syysloma alussa, ei siis enää tekosyitä laiminlyödä blogia. :D Palataan siis kesälle ja tässä se lupaamaani jatko-osa Pikkupalatsille.

Jäimme keskikerrokseen. Punaisen pääsalin vierestä Hämeenpuiston puolelta löytyy sininen sali ns Rouvien salonki.

Tunnelma oli tosi herkkä verrattuna muihin huoneisiin, muualla on aika tummaa ja raskasta, mutta täällä hyvin vaaleaa ja osa kalusteistakin valkoisia. Takka on alkuperäinen.

Nurkassa oli tälläinen ikonin tapainen, tehty erilaisista kivistä.
Oli niin suolakivimäinen, että teki mieli nuolaista. En nuolaissut. ;P

Vierestä löytyy vihreä jugend-sali.

Vaikka en tälläisestä simppelimmästä jugendista suuremmin välitä, oli tuo pitkä penkki kaappeineen ja hyllyineen kyllä veikeä.

Kuka tunnistaa mistä tämä neito on tuttu?
Vinkkinä voin sanoa Tampere ja huomattavasti suurempi. ;)

Sisäpihan puolella on vielä patruunan huone joka toimii nykyään palatsiemännän työhuoneena. Kelpaisi minullekin! Harmillisesti otin kuvan epähuomiossa valoa vasten. :(

Tämän hauskan lampun jälkeen alakertaan jossa oli ennen birjardihuone, talonmiehen asunto sekä erilaisia varastotiloja ja pesutupa. Alakerta koki siis aikamoisen uudistuksen Parhankankaiden ostettua palatsi.

Biljardihuone toki säilytettiin, mutta muut tilat muokattiin upeaksi sauna- ja allasosastoksi sekä pieneksi yksiöksi (sinne emme päässeet).

Vau. Kuvat eivät tee oikeutta tälle upealle allasosastolle!
Tämän mielettömän lasimosaiikkiteoksen takana on taitelija Tuula Lehtinen, nimeksi työlle on annettu "Leilan puutarha" palatsin omistajan mukaan.

Nippelitietona (lunttaan kirjasta), työn koko pylväät huomioiden on 25 neliötä. Tekemässä oli taitelijan lisäksi kahdeksan assistenttia. Työhön upposi 500 000 (ed. mainittujen) leikkelemää venetsialaista mosaiikkipalasta, yhteensä 138 eri värisävyä. Peräosa tilasta on vihertävää, muuttuen asteittain ruskeammaksi mitä lähemmäs etualaa tullaan. Aikaa teoksen tekoon kului melko tarkalleen tasan vuosi.

Myös välitilojen ja ikkunoiden hiekkapuhalletut lasit oli kauniit, vaikka monelta varmasti jäikin huomaamatta mykistävän mosaiikkiteoksen rinnalla. Alakerran tilat on vuokrattavissa, kuten keskikerroskin.

Viimeisenä pääsemme biljardihuoneeseen joka sijaitsee allasosaston takana.

Takka ja seinäpanelit ovat alkuperäisiä Sparren suunnittelemia, vaikkakin takan mallia muutettiin alkuperäisestä rakennuttaja Bruunin toiveesta sekä myöhemmin siihenkin on muurattu tuo ruskea osa luukkuineen jolloin takasta tuli umpinainen.

Enhän minä ole edes tainnut muistaa kertoa kuka koko Pikkupalatsin rakennutti! Siis, 1897 Finlaysonin ensimmäinen isännöitsijä Christian Bruun teetätti arkkitehti Frederik Thesleffillä piirustukset palatsia varten. Louis Sparrelta tilattiin suunnitelmat sisustuksen suhteen.

Bruunit eivät kuitenkaan asuneet palatsissa kuin kaksi vuotta, sillä Bruun irtisanottiin Finlaysonilta hänen oltua liian tehokas ja "tuhlaileva". Tämän jälkeen palatsi jaettiin kahtia, ylä- ja alakertaan jollaisena se sitten pysyikin pitkään. Muitakaan kovin pitkäaikaisia asukkaita talossa ei ollut, olisikohan pisimmät viihtyneet 20 vuotta? Sota-aikaan palatsissa asui myös sairaanhoitajia ja tehdasväkeä.

Tähän valaisimeen sitten loppuukin minun kierros Pikkupalatsissa. Nettisivuilta löytyy lisää kauniita kuvia ja muutakin tietoa jos vaikka haluat vuokrata tiloja tai käydä visiitillä. Suosittelen!

2011-09-24T18:02:00.004+03:00

Ei mulla ole vieläkään aikaa ja hermoja kirjoittaa sitä toista osaa Pikkupalatsista, mutta kyllä se vielä tulee! :D Jollain toisella on kyllä aikaa ottaa päiväunia valerianatyynyllä... *kade*

Mulla menee vielä koko ensi viikko tämän parissa. Huomaatteko virheen? Tai en tiedä onko se virhe, mutta omituista kuitenkin.

2011-09-18T18:14:00.003+03:00

Laitanpas kasan kesän aikana napsittuja kuvia, jatkan sitä Pikkupalatsia ensi kerralla.

Ekassa kuvassa laatikossa olevat tuliunikot ja sinisievikit oli vielä hengissä. Sekaan oli pesinyt joku outo kaveri. Kuka lie? Mähän tuhosin lähes kaikki kukkani kun yritin tuhota kirvoja marttojen ohjeella (vettä, mäntysuopaa ja soodaa). :(

Retiisi on tehnyt monet kukat, mutta satoa ei pienintäkään. Varret kyllä punertaa mullan alla ja tuoksu on kohdallaan, mutta pallukoita ei näy eikä kuulu.

Mustasilmäsusanna sinnittelee, kukkia tuskin kerkee, mutta omituiset jättilehdet (verrattuna muihin) kasvatti. :D

Tämä on ihan tuore kuva, pihassa kasvaa joku minulle outo sieni. Ei siis kasva nurmikolla vaan ruusupuskien suojassa.

Kellään mitään hajua mikä tämä olisi?

2011-09-11T17:57:00.004+03:00

Kävin tosiaan Pikkupalatsissa jo kuukausi sitten. On vaan ollut aika haipakaa abi-kurssien kanssa etten ole juuri jaksanut koulua enempää touhuta. Nyt abi-kurssit on ohi ja tavallinen koulurytmi käynnissä joten tässä ensimmäinen osa Pikkupalatsia.

Ensimmäinen kuva Hämeenpuistosta päin, mutta samalla ns paraatipuoli.

Tämä sisäpihalta josta sisäänkäynti. On muuten käymisen arvoinen paikka, reilu sata vuotias helmi keskellä kaupunkia.

Palatsi on ollut yksityiskotina lähes koko ajan, välillä yhden perheen kotina, välillä jaettuna kahtia ylä-ja alakerran kesken. Canonin toimistona palatsi oli 20 vuotta kunnes nykyiset omistajat ostivat ja restauroivat sen 2000-luvun alulla. Jos olisin ollut Tampereelle muuttaessa jo kiinnostunut historiasta olisin ehkä älynnyt käydä katsomassa miltä Canonin vuodet näyttivät, ohi olen varmasti kävellyt, mutta eipä muistu mieleen.

Myös piha kunnostettiin mahdollisimman alkuperäiseen malliin. Puistossa oli huumaava ruusujen tuoksu! Ihan mielettömät kukinnot vaikka oli jo lähes elokuu.

Takana tavallisia kerrostaloja, ei pääse siis ihan heti unohtamaan miten keskellä kaupunkia on. :)

Ennen aikaan kirjeet ja lehdet oli ilmeisesti littania, Aamulehti ei tuosta luukusta mahtuisi, Hesarista puhumattakaan!

Sateenvarjoille oli tilaa.

Sisäänkäynnin rappusten alkuperäinen valaisin.

Yläkerran alkuperäinen kattomaalaus joka on kaiketi ollut näkyvillä aina, toisin kun monet muut. Yläkertaan ei päässyt ja syy olikin hämmentävä. Siellä asutaan! Yläkerrassa asuu rakennuksen pelastaneen Parhankankaan leskirouva sekä (jos oikein muista) rouvan lukiota käyvä lapsenlapsi. Ei ihan huono paikka asua, Hämeenpuiston reunalla omassa palatsissa! Harmi ettei Seppo Parhankangas koskaan nähnyt ostamaansa palatsia kunnostettuna.

Punainen pääsali. Kalustus on valittu vanhan valokuvan avulla mahdollisimman saman tyyliseksi kun alkuperäinen.

Ihana peili! Sillä on parinsa Aleksanterin teatterissa Helsingissä.

Upea koristeltu kaappi, Tampereelta kotoisin.

Kun odottelimme muita istuin tuossa kaapin vieressä ja sormet syyhysivät kokeilla noita nuppeja. Olin ihan varma, että nuppia kääntämällä aukeaa salalokero tms. Kierroksen lopuksi kävin kokeilemassa, ei auennut ei. :D

Kristallikruunu ja nämä lampetit on Tukholmasta. Lyhyen ihmisen kirous kun ei yllä kunnolla kuvaamaan. :D

Ruokasali pääsalin vieressä, katto ja seinäpanelit alkuperäisiä Sparren suunnittelemia. Louis Sparre oli siis vastuussa suunnittelusta ja nykyisen omistajan toiveesta kalusteetkin on mahdollisimman pitkälle Sparren Iris-tehtaan tuotantoa. Enemmän Sparren uudempaa tyylisuuntaa on kyllä yläkerran yksityiskodissa, alakerta on tyyliltään vanhempaa. Yläkerran kalusteista löytyy kuvia Hirvikallion kirjasta Pikkupalatsi Unesta herätetty, saa ostettua joistain kirjakaupoista sekä Pikkupalatsilta (myös kirjastosta löytyi).

Kapeisiin seiniin kätkeytyi alkuperäiset uskomattomat puiset saranaovet. Palatsiemäntä Greta oli muuten ihan mieletön. Mietin pitäisikö käydä talven hiljaisina päivinä uudelleen, saattaisi kuulma saada yksityiskäynnin (kun kävijöitä on vähemmän) ja voisi kysellä vielä enemmän erilaisia tarinoita esim. kummituksesta. :D

Parveke Hämeenpuistoon.

Vessatkaan ei ollut mitään perusvalkoista kaakelia. :)

Toinen samanlainen satsi kuvia tulossa lähipäivinä.

2011-08-16T01:14:00.000+03:00

Hurja peto päiväunilla. Annista on tullut vanha kun se vaan nukkuu. ;)

2011-08-10T01:02:00.006+03:00

Kävin ennen maalle lähtöä Pikkupalatsissa ja olisi sieltä aivan ihania kuvia, mutta en ole jaksanut/joutanut pienentelemään niitä. Lupaan ihan pian laittaa ne. Koneella on muutenkin ihan hirveästi kuvia jumissa kun en ole kerennyt muokkaamaan!

Tässä vähän muuta näperrystä. Lipaston ylin laatikko alkoi pursuta erilaisia hiusjuttuja joten ostin pätkän silkkinauhaa ja ripustin ne tuohon peilin viereen. Ihan kun peilin ympärys ei olisi jo muutenkin täynnä tavaraa! ;) Vaan eipä meillä kumpikaan tuon eteisen peilin edessä itseään laittele, lähinnä vilasee lähtiessä.

Kaksi alinta on omatekosia koristeita. Molemmat saa pistettyä joko pinniin tai pujotettua pantaan.
Menin kyllä reilu viikko sitten leikkaamaan hiukseni niin lyhyeksi etten voi edes käyttää koruja. Nooooh! Äkkiä ne hiukset kasvaa. :D Alimmassa kuvassa on vielä "vanhat" hiukset.

Ostin tuommoiset unilaput vuosia sitten, ne jäi vähäiselle käytölle kun olivat ihan vinkkarat ja valo pääsi reunoista. Leikkasin jossain välissä kahtia ja kavensin, mutta ei ne oikein sittenkään. Tänä kesänä nukkumaan meneminen on venynyt todella monesti ja kaivoin nuo jälleen esiin. Edelleen vilkkui valo vähän reunoista ja kuminauhakin on haperoitunut. Pari metriä silkkinauhaa, pätkä kuminauhaa, vähän väkerrystä ja avot, nyt kelpaa uneksia. Keskellä on siis tuo pätkä juurikin sen takia, että nuo on joskus leikattu keskeltä kahtia ja kavennettu sillä alunperin silmän peittävät osat oli lähinnä ohimolla. Uudet olisi saanut ehkä helpommalla, mutta tykkään noiden sisäpuolella olevasta kankaasta, semmonen pehmeä tiheä nukka joka ei hiosta.

2011-08-06T01:29:00.003+03:00

Ostin vetolaukun sillon kesäkuussa Lontoosta, makso jotain £15 Primarkissa! Vähän tuurilla ostin kun laukku oli suht kaponen ja olen vetolaukun ostoa lykännyt kun tahdon leveän jossa pysyy kissan kantoboksi päällä. Hinta oli kuitenkin niin naurettava, että otin riskin.

Nyt päästiin tosi toimiin kun oli matka maalle edessä. Löysin halpakaupasta nuo mustekalatkin joten ei kun köyttämään. Noh...pysyhän se siinä, mutta aika kiikun kaakun. Vaikka laukussa oli painoa niin kissoineen rakennelma ei pysynyt pystyssä ellei nojannut seinään tai kahvasta vähän tasapainottanut. Anni ei vaan tainnut aina ihan arvostaa vinossa matkaamista joten pidin vetokahvaa tuollain puolivälissä, onneksi lukitus pysyi siinäkin asennossa. Vihdoin toinen käsi vapaana eikä sormet hajoa plös...anteeksi, hieman pullean kisun kanniskelusta. ;P Tokihan noustessa bussiin ja junaan tuo oli purettava sillä nostokahva jäi kopan alle, aika pieni vaiva kuitenkin minusta hyötyyn nähden. Toimi siis lähes kuin unelma. Tykkään.

Vajaa viikko maalla ja seuraavat kaksi vuorokautta meni sitten kuvan mukaisissa oloissa.
Anni ei yleensä parvekkeella nukkumalla nuku, aina on vähän silmä raolla. Nyt veti niin sikeästi unta ettei edes huomannut kun menin ottamaan kuvaa.

Parin tunnin päästä paikka oli vaihtunut ja sain jo makean haukotuksen vastaukseksi. Kyllä lomailu on rankkaa.

2011-07-28T00:59:00.004+03:00

Mulla on kerääntynyt hirveä kasa ihan random kuvia koneelle, pitäisi julkasta, mutta kun niitä on niin paljon! Keräsin tähän nyt muutaman, lisää tulossa. :)

Kännykästä löyty yksi kuva Lontoosta vielä, legoukko Harrodsilla.

Tämän ostin Lontoosta. Oon ihastunut palasaippuihin joissa on jotain seassa. Näitä ihanan tuoksusia ja kauniita saippuoita oli myynnissä Covent Gardenilla. Valinta oli vaikea, mutta tuoksu voitti, värinä olisin ottanut pinkin. :)

Isosisko jakautuu pian ja jostain syystä Lontoon tuliaiset kohdistu siihen tulevaan puoliskoon eikä itse siskoon. Oho. :D Taiteilin pakettiin koristeet itse. Nyt tämän voi jo julkaista kun sisko kävi visiitillä ja sai paketin.

2011-07-25T01:50:00.002+03:00

Kiikun kaakun, pysyy pysyy.
Hassun mallinen kisu kun se tolleen pitkulana makaa.

Selkänoja on vähän kaposempi, joutuu käyttää jo kynsiä. Voi äipän sohvaparkaa...onneksi sen kangas on yllättävän kestävä. Uusi päällinen on kyllä ostoslistalla, itse runko on kunnon puinen joten jos vain istuva päällinen löytyy niin itse sohvasta en luovu. :)

2011-07-17T18:32:00.003+03:00

Unohdin nämä silloin julkaista kun laitoin ne muut Lontoo jutut.

Mä siis kerkesin pyytämään yhdeltä nettitutulta William & Catherine kortteja ja postimerkkejä juuri ennen kun sain tietää lähteväni Lontooseen.

Tuttu kuitenkin ilmeisemmin käsitti, että tahdon ne iskemättömänä ja lähetti kirjekuoressa.

Mä otin kortit ja merkit Lontooseen ja lähetin ne itselleni sieltä. :D

Itseasiassa toinen korteista taitaa olla minun ostama kun ostin pari ja lähetin siskolle ja postcrossingiinkin, merkkejä kun oli neljä (molempia kuvia oli kaksi). Tuo ylempi postimerkki on minusta aivan ihana kuva.

2011-07-10T02:19:00.003+03:00

Mitäs me äippä laitettas menee boksille? Sää kuulma sait yli 50% tyhjäks (toim.huom. ekaa kertaa sitten boksin oston), mahtusko sinne nyt mulle vaikka vähän piirrettyi tai jotain tipujuttui?

Anni

2011-07-07T01:29:00.004+03:00

Lähti idea vähän lentämään.

Piti vain liimata tarralappu vanhan tekstin päälle, mutta sitten ajattelin josko pari koristetta, silppupapereita voisi laittaa ja... En sentään liimaillut mitään kukkia tai nauhoja kun tuo kuitenkin on vanha vihko mikä menee tämän jälkeen roskiin (puolet sivuista jo revitty) sekä varmaan nuhjaantuu kun pyörittelen sitä edes takaisin... Tosin! Ainahan kannet voi irroittaa! Mitäs jos siihen kuitenkin...

Syksyn yo-kokeita varten siis.

2011-07-03T21:40:00.002+03:00

Ompelin tuommosesta palasta ötökkäverhon parvenneen oven eteen. Annikin osaa "käyttää" sitä, menee siis melkein aina sivusta eikä keskeltä jolloin verho jää häntään roikkumaan. :) Muutamat kynnen jäljet siinä kyllä jo on kun yksi ilta ötökkä laskeutui siihen lepäilemään ja eräs oli tietysti kärppänä paikalla.

2011-07-02T23:06:00.002+03:00

Vaihdoin tuossa pari viikkoa sitten muutamaan viherkasviin mullat ensimmäisen kerran, ovat olleet mulla pari vuotta. Toisen juuripaakku oli vuorattu mukamaatuvalla pahvilla ja toinen tungettu tuohon kuvan ruukkuun. Ei ihme ettei kumpikaan kasvi voinut erityisen hyvin, saati kasvanut mihinkään! Molemmat on selvästi piristynyt kun juuret pääsi vapauteen.

Huulirasva osoittamassa siis kokoa, kolikon sijainen. :D

2011-06-29T20:24:00.002+03:00

Edellinen paistimittari meni jonkin aikaa sitten rikki ja ostin uuden, joka on hieman erilainen. Nyt olen jo parit kerrat pohtinut miten tuota uutta mittaria oikein luetaan... Onko tuo kuvassa oleva liha niin kun alle 60 asteista (jotain 50) vai mitäh? Miten se voi olla niin vähän kun liha on ollut uunissa jo melkein tarpeellisen ajan...

Olisi pitänyt kaupassa katsoa tarkemmin kun ostin. Katsoin vain jotta mittari on tuommoinen pyöreä jonka saa matalaksi, edellinen oli lättänä joka otti uunin kattoon aina kiinni. En minä kyllä noita farenheittejä olisi tarvinnut....*huoh*

2011-06-29T01:12:00.002+03:00

Posti on jännä juttu. Osaan mennään pää edellä...

...toisiin ahtaudutaan vaikka olisi hieman tiukkaa. Anni onkin hieman pyöristynyt masusta joten desimitta sai uuden viivan joka sijaitsee himpun alle puolessa (ennen Anni sai puolikkaan). Ei tuota ylimääräistä ole kun muutama sata grammaa, mutta parempi puuttua asiaan nyt kun kilon tai kahden päästä.

2011-06-27T01:10:00.001+03:00

Tänään oli vihdoin lämpösempi päivä ja parvekkeen ovea viitsi pitää auki pidempään, Annikin nautti lämmöstä, tosin ei suorasta paisteesta.

Onpas mulla pitkä kissa! :D

2011-06-22T13:56:00.002+03:00

Nyt on Lontoossa käyty! Jätin kaikki perinteiset turistikuvat ottamatta, koska Big Ben ym ei nyt ihan oikeasti muutu vuosien aikana ja minulla on jo ainakin neljä kertaa kuvattuna kaikki. :D
Keskityin siis lähinnä opastamaan, jotain jäi sentään kameraankin. Ekassa söötti "black" cab.

Tämä koira löytyi Covent Gardenilta. Äijä rupesi selittelemään kirsikoista joita popsin välipalaksi joten tarjosin hänellekin. Syötin suuhun asti yhden, oli kuulma makea ja hyvä. :D

Kuvan lamppu löytyy Harrodsilta, jotenkin vääristynyt, ihan kun kaikki valot ei palaisi, mutta palaa ne. Oli muuten hullu ryysis kun alet oli alkanut, onneksi hyppäsin hissiin ja menin ylimpiin kerroksiin jossa oli huomattavasti hiljasempaa. Mitään en ostanut, kunhan kiersin osastoja jotka oli joskus jäänyt näkemättä (lemmikit, antiikki, valaistus...)

Lauantai iltana pohdin lähes vakavissani josko pakkaisin kamani ja katoisin Lontoon vilinään, jättäisin ihmiset selviytymään yksin takaisin Suomeen. Valitettavasti lompakossa oli liian vähän rahaa, palasin siis kiltisti kotimaahan. :/

2011-06-14T15:42:00.002+03:00

Lätkästääs nyt kasa tämmösiä irtonaisia kuvia jota on jäänyt roikkumaan...

Onko tuolla naisella pelkät rintsikat alla? Aika mautonta jos saa sanoa.

Joku toivoo hidastusta, liikenteeseen vai elämään vai?

Osallistumalla kyselyihin sai kerättyä rahaa ja lopulta sai lahjakortin S-ketjulle. Kaunis kortti!

Seuraavat onkin aika vanhoja kuvia jo. Lidlillä on ollut vähän värit pielessä tai minä en ainakaan ole koskaan nähnyt persikan tai mintunvihreitä orkideoita.

Tämmönen ylläri tuli lumen alta roskiksilla, näin tuon jo talvella, mutta oli niin jäässä ettei irronnut maasta. Siinähän sen paikka onkin. *huoh*

2011-06-08T14:29:00.002+03:00

Äippä peitteli ettei vaan pääse näin helteellä palelemaan. ;)

Kyselenpäs jälleen onko täällä kahvinjuojia jotka tahtoisi tehdä kauppaa kanssani? Kaupoissa on taas uusi kaunis kahvipurkki, mutta kun en sitä kahvia juo, tahtoisin vain purkin. Voisin ostaa purkin jos joku ostaisi sen kahvin sieltä sisältä. Voisin myös ostaa sen aiemmin ilmestyneet punaisen jos jollain on kaupan.

2011-06-06T19:13:00.002+03:00

Hassu maalaus tjsp sattui silmään Satamakadulla.

Tämä oli meidän bussipysäkillä, ei ole enää, ehkä joku oli eri mieltä.

Olisiko kellään vinkkejä makeaan reseptiin johon voisi tuhota kasan kookoshiutaleita? Mielellään vielä sitruunaa/limeäkin? :)

2011-06-04T20:35:00.002+03:00

Kissakuvahaasteen aiheena on tällä viikolla ulkoilu. Koska en tykkää julkasta samoja kuvia uusiksi eikä minulla ole varastossa julkaisemattomia (paitsi suht tuoreita kuvia) niin mennään nyt vähän erilaisella ulkoilulla. Mehän asumme tällä hetkellä niin keskellä kerrostaloja ettei täällä juuri nurmea ole, saati puistikkoa tai metsikköä jossa Anni kokisi olonsa edes hieman turvalliseksi ja voisi piilottautua tarvittaessa ihmisiltä ja muilta eläimiltä. Vaikka Anni rakastaakin vapaata ulkoilua maalla, kaupungissa on liikaa suhahtavia pyöräilijöitä, kiireisiä autoilijoita ja muuta melua. Ehkä jonkun muuton myötä voimme taas harrastaa valjastelua kaupungissa, siihen asti Anni nautiskelee kuitenkin vain parvekeulkoilusta (ja satunnaisista nuuhkutteluista rappukäytävässä). Ovi onkin auki kesäisin aamusta yöhön. Yksinään en sentään jätä kun ei ole parvekelaseja.

2011-06-03T12:48:00.002+03:00

Masu kohti kattoa! Se on nimittään keeeeesääälooooomaaaa!

Paitsi Annilla on aina loma ja äipänkin kesäloma alkoi jo eilen (ja loppuu heinäkuun alussa kun pitää alkaa lukea syksyn ylppäreihin), mutta röhnötetään nyt silti vähän. ;)

2011-06-02T15:26:00.006+03:00

Kultajuhlat on nyt odotelleet yli viikon josko olisi aikaa...

Porukkaa yli 30 000 eli suhteessa asukasmäärään vedimme Kauppatoria paremmaksi. ;)

Itse löysin loistavan paikan Keskustorin laidalta ns Vanhan kirkon "portailta". Pääsi muuta kansaa ylemmäksi ja kun se hilseilevä pari metrinen teini (tyttö!) vihdoin poistui edestä näkymäkin oli hyvä.

Osa kuvista on klikattavissa huomattavasti suuremmiksi, osa vain tavallisesti käyttämääni 500x375 kokoon.

Tunnelma oli sanoin kuvaamaton. Jos sillon viikkoa aiemmin yöllä ihmiset oli riemuissaan, niin nytkin, tosin hieman vähemmän sponttaanisti. Ehkä se öinen juhla oli kuitenkin tunnelmalta uskomattomampi, ei tuolla torilla vieraita kaulailtu.

Pate! Ja vino poika.

Tästä puuttuu Koivu, piti kuulma palata harmaisiin. Tietääkö muuten kukaan miksi Mikellä ei ollut mitalia?

Kummola, josta saisi varmaan loistavan sketsihahmon.

Ja siinä on ne kaksi mitä 99% ihmisistä odotti. ;D

Ei ollut avobussi tai mitään muutakaan hienoa, mutta historialliset tekstit sentään saivat.

TKL tosin on kunnostautunut muulloinkin noilla teksteillä. On ollut 007, Morjes!, moro jne, niitä on aika hauska bongailla.

Tämä oli ihan paras!

Tämä historiallisin!

Noh, tästä ei varmaan tarttee sanoa mitään... ;)

2011-05-28T15:04:00.002+03:00

Annilla oli keskiviikkona synttärit! Anni on löytökissa joten oikea syntymäpäivä on mysteeri. Vuosia sitten kun vein Annin ensimmäisen kerran eläinlääkäriin lääkäri kysyi syntymäaikaa ja siinä sitten hatusta heitettiin jokin kun jotain oli merkittävä. 25.5 kuullosti kivalle ja jostain syystä se on jäänyt mieleeni entisen kissani syntymäpäivänä, vaikka ymmärtääkseni Mila syntyi kyllä oikeasti jonain muuna päivänä. Laitettiin sitten se Annille. :)

Kuus vee ateriana Anni sai Almo naturen kanajuustoa ja parit heinät koristeeksi. Superherkkua! Jos Annilta kysyttäisiin voisi synttärit olla aina! Tylsä äippä vaan ajattelee terveyttä ja kukkaroaan, siksi normipäivänä syödään raakaa lihaa. Vaikka onhan nuo Almo naturetkin laadukkaita ja terveellisiä, raaka liha on vain halvempi ja vielä terveellisempi.

ps. Lisää jääkiekkokuvia tulossa ensi viikolla kun alkaa vihdoin loma ja tämä kiire loppuu. *odottaa kun kuuta nousevaa*

2011-05-21T19:57:00.005+03:00

Palataanpa hieman viikon takaisiin tunnelmiin. :)
Katselin peliä kotona, mutta pelin jälkeen lähdin viimeisellä bussilla vielä Keskustorille juhlimaan.

Bussissa, edes yöbusseissa vappuna tms, ei koskaan ole ollut moista tunnelmaa! Jo bussipysäkillä oli hurja meno, autoilijoita pysäytettiin, hurrattiin ja laulettiin. Pysäkkiäni ennen bussi oli kerännyt faneja jo etelä-Hervannasta joten tähän tullessa bussi oli lähes täysi! Takanani tullut nuorukainen pääsi jo ilmaiseksi, kuskia alkoi tympiä kahdenkympin setelit, seuraavalla pysäkillä kuski avasikin jo kaikki ovet ja kehotti tulemaan sisään mistä mahtuu. :D Koko matkan keskustaan väki lauloi, paukutteli kattoa ja seiniä ja huuteli kuskille kiitosta, tunnelma oli kirjaimellisesti katossa! Kuskikin taisi olla fiiliksissä sillä bussissa soi poppi ja lujaa.

Hämeenkatu oli aivan jumissa. Autot seisoskeli ja ihmiset rynnivät kadulle läpsyttelemään ylävitosia autossa olijoiden kanssa. Liput liehuivat ja väkeä oli valtavasti! Suihkulähteessä taisi käydä puoli Keskustoria ja raahasipa joku sinne televisionkin.

Autoissa oli takaluukut auki ja peräkontissa istui poikia rivissä, useammassakin autossa myös etupellillä matkasi juhlijoita. Mikäpä siinä kun vauhtia oli vähemän kun etanalla. Poliisi katsoi kaikkea sivusta eikä tietääkseni mitään häiriöitä esiintynyt koko yönä. Aamulehdessä haastateltu poliisi taisi jopa todeta putkassa olleen vähemmän väkeä kun tavallisena viikonloppuna. Jytkyistä huolimatta torilla juhli maahanmuuttajat ja "isänmaalliset" vieretysten, halailemaan eivät sentään ryhtyneet, mutta yhdessä hoilattiin ja huudettiin. :)

Kotimatkalla bussissa oli väsynyttä väkeä, mutta olihan pileet! Harmi etten ottanut kameraa mukaan, kännykän tehot kun ei oikein riitä yökuvaamiseen.

2011-05-20T16:05:00.001+03:00

Nyt on ollut niin kiireinen viikko ja jatkuu vielä, jotta ei ole tänne kerennyt kirjoittelemaan. Ensi viikolla pitäisi helpottaa.

2011-05-14T04:27:00.002+03:00

Kun syksyllä laitoin nämä valot siihen lyhtyyn katselin jo, että osa oli tummunut. Viime viikolla vaihdoin lyhtyy kesäisemmät valot ja samalla tutkin näiden kohtaloa...yhtä vajaa kaikki mustuneet ja lampun kohdalle muodostunut kohonnut pallukka. Hmm.

Onkohan tämä ihan paloturvallisuuden puitteissa? Valosarja ei ole kovin montaa vuotta vanha enkä edes joka talvi ole polttanut. Alkuperäinen paketti pitäisi olla jossain, ehkä voisi tutkia valmistajan ja kysellä mites näin.

2011-05-09T01:50:00.003+03:00

Meillä on jo pitkään ollut ongelma pahvikierrätyksen kanssa. Aiemmin kun Anni söi märkäruokaa, jonka ostin 12 packissa, pahvit kerättiin roskisvaunussa roskiksen takana olevaan tyhjään 12 packiin, mutta kun siirryimme lihoihin ei noita käteviä laatikoita enää tullut. Sitä vastoin zooplussan pahvilaatikoita on alkanut tursuamaan joka nurkassa. Miten niin laiskoja viemään niitä ulos?

Siitä se idea sitten lähti, niksi-seasta päivää. Eli askartelin pahvilaatikosta saksien ja ilmastointiteipin (maailman kätevin tuote) avulla roskisvaunuun sopivan boksin! Huomasin jo vuosia sitten miten täydellinen kolo roska-astian taakse jää roskavaunuissa, märkäruokaboksi oli siihen täydellisen kokoinen, mutta niin on pienellä vaivannäöllä zooplussakin. Miksiköhän noihin vaunuihin muuten on suunniteltu tuommoinen tyhjä tila? Ilman boksia roska-astia lentelee vaunussa ees taas. Joku insinööri kenties vauhdissa?

2011-05-06T01:19:00.003+03:00

Nyt kun viime kuun julkaisuähkystä on päästy on aika palata maisemiin.

Tässä eräänä aamuna (valvoin vähän kun ei nukuttanut) Anni kyttäsi silmät pallona ja korvat höröllä lastenohjelmia. Annihan ei juurikaan telkkarista välitä, mutta joskus sattuu jänniä ohjelmia. Lintujen raakkuna kiinnosti myös samaisena aamuyönä-aamuna. :D

Vaikka tv onkin joidenkin mielestä hyvä "lasten"vahti niin olisiko lukijoissa ketään kiinnostunut vahtimaan Annia ihan oikeasti? Varasimme vihdoin porukoiden kanssa matkan sinne Lontooseen, mutta eiväthän ne kissaa hotelliin huoli. Pikkusisko saattaa olla kotona reissuni aikana, riippuen mikä päivä hänen kesätyönsä laivalla alkaa, mutta sen saa tietää vasta joskus loppukuusta.

Tarvisin siis mahdollisesti ruokkijaa ja masurapsuttajaa Annille kesäkuun 16.-19. välillä. Lähden siis 16. joten silloin ei välttämättä ole tarvis eikä 19. koska palaan sillon, mutta välipäivinä olisi kiva jos joku viitsisi piipahtaa täällä. Kerta päivään riittää, useamminkin saa jos viitsii/haluaa. Ruokaa tarttisi antaa ja hiekkiksestä poistaa mahdolliset kakat (pelletti joten pissoja ei tarvitse siivota eikä Anni kakkaa edes joka päivä). Palkkioksi voisin tuoda jotain pientä Lontoosta tai jos rapsuttajalla on omia rapsutettavia mahdollisesti vahtia niitä vastavuoroisesti, jos teille pääsee kävellen tai TKL:lla. Me siis asutaan Hervannan keskustassa. Voit joko kommentoida sähköpostin kera tai lähettää suoraa postia knit_sea at yahoo.com, Annin postia luen aika harvoin, mutta yritän sitäkin vaikka vähän vahtia. :)

2011-04-30T16:03:00.002+03:00

On ollut vähän kiirus viime päivät, joten tässä viimeiset kolme 30. päivän kuvahaasteeseen. Yllättävän hyvin jaksoinkin enkä edes pahasti myöhästellyt. :D

28. päivän aiheena "sää". Pensaskrassi kaipaa jo kovasti ulos, mutta mahtaakohan lämmöt pysyä plussalla...

29. päivän aiheena "uusin kuva minusta". Minun uusimman kuvan voi katsella sieltä kuukausi sitten julkaistusta Mikko-lasikuvasta, mutta tässä Annista uusin kuva.

Tuo väärän mittainen verhoni (kaikkihan muistaa sen verhoepisodin) on muuten siedettävä, mutta joskus sen alareunasta pilkistää aurinko pahasti silmään kun on tässä koneella. Niinpä eilenkin nappasin pöydältä lehden peittämään rakoa. Tämä oli siis puhdas sattuma, hauska sellainen. :)

Viimeistä viedään! 30. päivinä kuvan sai valita vapaasti. Parin päivän takaa pöntössä valmistuva sima. Eilen pullotin, nyt odotellaan rusinoiden nousua. Oli tuo siis lämpösessä tiistaista asti. En ole koskaan ennen simaa itse tehnytkään.

Näissä merkeissä siis hyvää vappua lukijoille. Olkaa kiltisti, älkääkä syökö serpentiiniä!

2011-04-30T04:58:00.005+03:00

Meillä oli häätarjoilussa kurkku- ja juustoleipiä, sydänpiparia kahta eri väriä ja kolmea muuta keksiä, teenä tietysti English Breakfast.

Koko sen ajan kun isä Michael talutti tytärtään alttarille mietin mitä isän päässä mahtaa liikkua. Varmasti oli ylpeä tyttärestään, mutta ei takulla olisi osannut edes haaveilla Catherinen syntyessä taluttavansa tytärtä Westminster Abbeyssä kohti tulevaa kuningasta! Mahtoi tuntua hurjalle. Siinä on koko perhe varmaan monet kerrat nipistänyt itseään kokeillakseen herääkö unesta vai eikö.

Kauniit oli häät, komea sulho ja kaunis morsian, ihania hattuja ja hatukkeita vierailla, paitsi se Beatricen mikkihiiri. En nähtävästi ollut ainoa jolle tuli Mikki mieleen! Nyt muuten tajusin miksi se kenotti siinä autossa, ne mikkikorvat otti tietysti kattoon kiinni. :D

Ei ollut häät ihan niin liikuttavat kun Victoria ja Daniel, mutta britit onkin pidättyväisempiä kun tunteelliset ruotsalaiset. Kyllä ne Williamin kuiskaamat kehut siellä alttarilla ja tuplapusu oli aika söötit. Ei voi mitään, minuun uppoo kuninkaallinen hössötys täysin.

Julkaisen huomenna/tänään (älkää kattoko kelloa) loput kuvat 30. päivän haasteesta.

2011-04-28T02:47:00.005+03:00

27. päivän aihe on "kaksi".

Tämä kuva on otettu jo joskus viime kuussa, juuri ennen tämän haasteen alkua. Jäi julkaisematta kun haaste painoi päälle. Nyt se löysi kuitekin paikkansa!
Keskustorilla oli (sillon joskus) rekka mainostamassa näitä vitamiinivesiä. Tyttö jutteli kovaääniseen ja kansa pyöritti onnenpyörää joka kertoi minkä väristä vettä sai, parissa sakarassa oli kaksi valinnaista pulloa. Jonoa oli kohtalaisesti, mutta onneksi se liikkui reippaasti. Jo jonossa pohdin taktiikkaa millä saisin kaksi pulloa...ja helppoahan se oli, hieman antoi vauhtia, mutta ei liikaa, naps, kaksi valinnaista. Valitsin lohikäärmehedelmän ja vadelma-omenan. Ihan ok, en ostaisi sillä hinnalla mikä kaupassa näyttää olevan, mutta tokihan ilmaiseksi.

2011-04-27T00:48:00.006+03:00

Osallistun nyt samalla kuvalla kissakuvahaasteeseen kun tähän 30 päivän haasteeseenkin.

Kissakuvahaasteen aiheena kissanminttu ja 26. päivän aiheena "tämä naurattaa aina".
Anni ei kissanminttuun reagoi, kokeiltu ainakin neljä eri muotoa, mutta ei. Tämän hiiren pitäisi olla kissanminttua, mutta epäilen sen sisältävän valerianaa sillä siihen Anni reagoi. Tästä hiirestä vedetään "pilveä" eli nuollaan niin kauan kunnes äippä tulee ja pistää hiiren laatikkoon jäähylle. :D Kuva on tosi tärähtänyt, mutta ilme ja korvat oli niin loistavat!

Laitetaan tämä paperiin kääritty Wubbakin mukaan. Anni ei juurikaan Wuballa jaksa leikkiä, liekö liian iso Annin aivoille. Vaan annas kun Wubba sattui tippumaan keskelle rytättyä paperia!

ps. Kellään vinkkejä mikä lentoyhtiö tarjoaa halvimmat lennot Lontooseen? Lupasin lähteä oppaaksi jos matkat maksetaan, niskaan kaatui samalla myös lentojen ja majoituksen hommaaminen.

2011-04-25T17:08:00.003+03:00

Päivä 25, aiheena "kaikessa kiireessä".
Jo vuosia minulla on ollut lipasto eteisessä, sen päälle jätän aina kotiavaimet, muuten ne on hukassa. Talvella Anni keksi ruveta öisin räpeltämään avaimia ja ylipäätään hyppimään lipastolle. Tokihan sen yläpuolella on ilmoitustaulu täynnä kaikkea mielenkiintoista, mutta eipä asia ole viimeiseen viiteen vuoteen häirinnyt kissaa. Nyt alkoi vaivaamaan. Koska en pidä avainvarkaista enkä saa nukuttua jos kissa seinän takana kilisyttelee avaimia piti keksiä ratkaisu. Iso kulho lipastolle jolloin kissa ei enää sekaan mahdu! Siitä ne löytyy siis edelleen kun kiireessä on lähdettävä. Pikkusiskokin on vähitellen oppinut tiputtamaan omat avaimet kulhoon ja "missä mun avaimet?!"-paniikit on vähentyneet.

2011-04-24T14:58:00.009+03:00

24. päivän aihe olisi ollut "tämä tekee minut iloiseksi", koska aihe oli jo kertaalleen käytetty päädyin keksimään siihen muuta. Silloin haasteen alussa pohdin josko aiheena olisi "tämä tekee minut surulliseksi/vihaiseksi", mutta viime päivinä päädyin aiheeseen "nämä kuvat jäivät haasteen jalkoihin". Minulla on nimittään kasa kuvia jotka odottavat julkaisua, mutta kun en viitsi montaa postausta per päivä tehdä niin nämä ovat jääneet roikkumaan kun haaste vie tilan. Tässä nyt muutama kuva. Kolmen ensimmäisen aiheena pikkusiskon synttärit.
Yllä yöllä saatu idea, pikkusiskon makuuhuoneen ovessa.

Jotkuthan tekevät täytekakun pohjan mittaamalla laseihin sama määrä kanamunia, sokeria ja jauhoja. Minä vedän ohjeen mukaan, mutta aika lähellä ne tosiaan menee, paitsi sokeri (hyvä niin!).

Kinuskikakku, kermaa reunat, sisällä lemon curdia kermalla ja vadelmia kermalla. Tein ensimmäistä kertaa kinuskia. Tuli hyvää, tosin jääkaapissa kovettui niin, että seuraavina päivinä oli hieman hankala leikata kakkua. Pikkusisko oli ihan innoissaan kun sai puhaltaa kynttilät!

Kävin tosiaan viikko sitten siellä Helsingissä niissä neulegraffitikuvauksissa, kaksi kuvaa siitäkin reissusta. Menomatkalla junassa tein pitsistä esimerkiksi millaisia neulegraffitteja voi tehdä. En muistanut kaaviota ulkoa, en ikinä muista, joten ohje piti saada jonnekin näkyville. Siinähän se etummaisen selkänojassa pysyi ja oli helppo seurata missä menee. :D

Helsingissä on Behnford's myymälä joka myy englantilaista ja amerikkalaisia herkkuja. Hieman olin kyllä pettynyt valikoimaan, en löytänyt mitään supersuosikkejani. Jotain lähti kuitenkin mukaan. Nuo toffeepopparit oli yllättävän hyviä.

Lopuksi pari pääsiäiskuvaa vielä.
Minä en ole koskaan pitänyt mämmistä, mutta itäsuomalaisena pashaa on kyllä tullut syötyä. Mummo-vainaani teki törkeän hyvää keltaista pashaa. Olen yrittänyt kysellä tädeiltä ja äidiltä ohjetta, mutta kellään ei taida olla sitä tallessa. Olen myös kokeillut monia ohjeita netistä ja lehdistä, mutta suurin osa on jotain kevytpashoja, yök, lähinnä jälkiruokarahkoja sanoisin minä. Nyt löysin ohjeen jota soveltamalla sain maun hyvin lähelle mummon pashaa, väri on kyllä edelleen vaalea. Koristelin pashan ensimmäisen kerran ristillä, yleensä tyydyn vain kauhomaan sitä kiposta.
Itse en ole ortodoksi, mutta äiti ja äidin suku on. Minut kastettiin isän uskonnon mukaan. Olen kyllä monesti miettinyt ortodoksiksi kääntymistä.

Pääsiäismuniakin innostuin värjäämään, en ole koskaan itse niitä värjäillyt, kun Aamulehdessä oli vinkkiä värien suhteen. Perinteinen sipulinkuorenkeltainen ei innosta, mutta näissäkin on siis käytetty luonnonvärejä. Edessä on mustikalla ja pinaatilla värjätyt. Mustikka ei kyllä hirveän sininen ole, lähinnä punertavan lila ja noh, tartteeko tuota "vihreää" edes kommentoida. :D Takana punajuuriliemellä ja kahvilla värjätyt. Punajuurella piti tulla punainen, aika punainen eikö. Kahvi oli onnistunein ja mielestäni aika kaunis.

Mukaan pääsi myös vihdoin höyhenpyrstön saaneet tiput. Pyrstöjen liimaus ja kuivattelu oli Annista järjettömän jännää puuhaa. Arvaatte varmaan miksi...

Vielä jäi kuvia odottelemaan julkaisua, osan voin käyttää seuraavien päivien haasteisiin ja osa voi odottaa ensi kuuhun kun eivät ole pahasti sidoksissa mihinkään aikaan.

2011-04-23T16:12:00.001+03:00

23. päivän aiheena kesäkuva.

Muita kuvia etsiessä löysin tämän suloisen kuvan Annista maalla muutaman vuoden takaa. Neiti niin tomerana uskaltaa jo kierrellä taloa ja pihaa. :)

2011-04-22T23:56:00.006+03:00

22. päivän aiheena tästä olen riippuvainen.

Klassinen huulirasva, en varmaan ole ainoa. Lapsena en koskaan käyttänyt huulirasvaa, mutta joskus 1990-luvun alussa Body Shoppiin tuli tuoksu/makuhuulirasvat. Seitsemännellä luokalla ostin huvin vuoksi sellaisen, kiwin, sellainen läpinäkyvä purkki mustalla kannella, ensimmäinen huulirasvani. Koukutuin heti. Vähän myöhemmin vaihdoin Blistexin tuubiin ja siinä olen pysynyt. Pahimmillaan huulirasvaa on mennyt yksi tuubi kuukaudessa, mutta viime vuodet olen tietoisesti yrittänyt vähentää. Nyt yksi tuubi kestää ehkä kolme kuukautta. Olen ollut koukussa huulirasvaan melkein 20 vuotta, se tekee noin 170 tuubillista huulirasvaa, 1020ml huulirasvaa + se yksi täysi tuubi minkä pikkusisko imaisi kitusiin kun oli taapero (sisällön, ei muoveja) sekä se minkä hävitin Metallican konsertissa 1993 kun joku idiootti tuuppasi minua kesken huulirasvan laiton.

Jopas rupesi huulia kuivamaan, pitäisikö sitä vähän sipaista...

Kuvan huulirasva oli mukana ylppäreissä, siksi se on sensuroitu.

2011-04-21T22:13:00.008+03:00

21. päivän aiheena on kun olin pieni.
Tämä pupu on vieraillut blogissa aiemminkin. Niille jotka ei vielä tiedä, tämä nimetön vauvapupu asustelee tyynyni alla, pidemmille reissulle se lähtee myös mukaani. Olen saanut tämän pupu, sekä sarjaan kuuluvan äiti- ja isäpupun, joskus kun oli pienen pieni, ehkä kolme vuotias? Ymmärtääkseni serkkuni on nämä minulle ommellut. Saakohan mistään enää tuommoista painokuviokankaita joista ommella pehmoleluja?

Koska pupu on esiintynyt blogissa useasti otin mukaan vielä tämän toisen kuvan. Tämäkin on minusta täällä joskus ollut, mutta kaivaessani sitä koneelta se löytyikin ihan muusta kansiosta kun blogissa julkaistuista. Hmm.. Kuvassa on kuitenkin pieni kolmipyörä elämänlangan ja nokkosten valtaamana. Tällä on ajellut niin minä kun siskoni, joskus 1970-luvulla ja jalka takalaudalla potkulautatyyliin vielä myöhempinäkin vuosikymmeninä. ;)

Lopuksi vielä pyrstöä vajaa tipu toivottelee hyvää pääsiäistä! Pyrstöllistä voi käydä ihailemassa Sanomatalon kupeesta. Näitä piti väkertää kotiinkin höyhenpyrstöllä, mutta se on vielä vähän vaiheessa....

2011-04-20T14:17:00.003+03:00

Päivä 20, erilaiset.

En oikeastaan koskaan laita koristeita joka sormeen, jotenkin kauniimpi kun on vain parissa. :)

2011-04-20T02:27:00.004+03:00

Päivä 19, aiheena täällä minä asun.
En osannut valita kumpi olisi kivempi. :D

Ekassa näkyy hauskasti nuo rappukäytävän lasit, aina jotenkin hienoa kävellä portaita kun näkymää on koko seinällinen. Toisestakin kuvasta tuli jotenkin veikeä. Voitte arvuutella mikä on meidän parveke. Kuvassa näkyy myös aiemmin puheena olleet makkarien mini-ikkunat.

2011-04-18T19:48:00.001+03:00

18. päivän aiheena tunteet.

Postcrossing herättää niin iloisia kun toisinaan tuskaisiakin tunteita. Ihanaa on saada kortteja, mutta toisinaan lähettely on tylsää tai siinäkin lähinnä tekstin keksiminen.

2011-04-17T17:07:00.002+03:00

Päivä 17., hetki.

Helsingin reissulla osallistuin myös POSiTive-IT-tapahtumaan.

Ehkä näillä saa edes hetkeksi jollekin tuntemattomalle hymyn huulille. :)

Peilit oli junassa, ees taas, ja kaksi muuta bussissa Tampereella.

2011-04-16T15:39:00.003+03:00

Oli vähän kiirus perjantaina ja eilen joten laitan nyt kolme päivää kerralla.

Päivän 14. aihe oli talvikuva. Tämä on muutaman vuoden takaa kun asuttiin vielä Kalevassa metsikön vieressä. Muistelen kaihoisasti sitä, siellä Annia pysty viemään valjaissa ulos. Talvella tosin ei käyty kun pari kertaa, neitin tassut paleli. ;)

15. päivä, rakkaus.
Ihastuin Anniin ensisilmäyksellä, mutta rakkaus on kasvanut vasta vuosien varrella. Muistan ensimmäisenä ja vielä toisenakin vuonna miettineeni rakastanko todella tuota kissaa vai onko se "vain kiva". Nyt viiden vuoden jälkeen asiaa ei tarvitse edes miettiä. Mun höppänä, kaikkine ärsyttävine puolineenkin.

Päivä 16., mustavalkoinen omakuva.
Tämä on vuodelta 2006. Julkaistessani tätä silloin en kertonut sen olevan kuva minusta. Tämä oli itseasiassa ensimmäinen kuva minun kasvoista tässä blogissa. Silloin en vielä halunnut naamaani näyttää, joten annoin ymmärtää etten ole tässä. :) Näytän noin ankealle turvonneine silmineni sillä puhuin tekstissä surusta ja masennuksesta, vanha rakas kissani oli juuri kuollut.

2011-04-15T02:07:00.003+03:00

Viime yönä piti äkkiä vilasta joko Tallinnassa on jakauduttu. Satuin keskelle synnytystä joten nukkumaanmeno vähän viivästyi. Ensimmäinen oli jo ulkona ja toinen tulossa. Valitettavasti tämä ensimmäinen oli kuollut. :( En siis nähnyt missä vaiheessa ja miten kuoli. Näkikö kukaan muu? Toinen kaveri näyttää onneksi pirtsakalle. Tällä hetkellä kuollutta vaavia ei näy. Hakiko ne sen vihdoin pois? 20 aikaan se vielä oli tuolla.

Kuvassa keskellä kuollut pentu ja äitin helmoissa ehkä minuutin vanhana toinen.

2011-04-13T19:18:00.006+03:00

13. päivän aiheena valo.
Tänään ei aurinko paistanut joten en saanut kuvattua sitä harvinaista hetkeä kun makuuhuoneeseen paistaa, mutta tästä pilvisemmästäkin kuvasta näkee ettei valoa paljoa tule. Meidän asunnossa ei virallisesti ole kun yksi makuuhuone, minun makuuhuoneeni on merkitty työtilaksi. Lienee juuri sen takia, että huoneen ainoa iso ikkuna on parvekkeelle (sielläkin siihen pimeään nurkkaan, ikkunan ulkopuolella oikealla on betoniseinää vajaa puolitoista metri). Makuuhuoneessa on toinenkin ikkuna, jossa lasia on ehkä 20cm x 20cm ja siitä näkyy muutaman metrin päässä oleva tiiliseinä. Minua nämä maisemat ei sinällään haittaa sillä käyn makuuhuoneessa vain vaihtamassa vaatteet ja nukkumassa.

Osallistunpa samalla postauksella myös kissakuvahaasteeseen jonka aiheena on tutkiminen. En oikein tykkää julkaista kahta postausta samana päivänä kun jälkimmäinen jää monesti huomaamatta, ei ihmisillä ole aikaa rampata blogeissa montaa kertaa päivässä. Tuikkukippo oli tyhjä. Ostin sen eilen ja Annin piti päästä heti tutkimaan mitä jännää äippä taas kantoi kotiin. Neiti Nosy ja Nosyn nenä.

2011-04-12T13:54:00.003+03:00

Päivä kaksitoista, 30 päivän valokuvahaasteen aiheena arkeni.
Ensimmäinen asia herättyä on (suihku) pistää päälle tietokone ja radio, niin arkena kun pyhänä.

Kylppärin kaapilla aloitan sekä päätän päivän.

Postipussista löytyy luettavaa melkein joka päivä, mainokset sallittu.

Tämän toiminto voitaisiin tehdä heti, mieluiten jo ennen hetiä, ainakin Annin mielestä.
Hauska-pussit on lihoille jotka jäi yöllisestä ateriasta yli, näin ne eivät haise biossa. Meillä ei siis märkää enää syödä, nuo paketit on vain säilytykseen. :)

Tänään odotti myös tiskikone tyhjennystä. Tiskikone on meillä minun hommani ja se onkin minusta kotitöistä mukavin. Nuo värikkäät lasit ostin kesällä ja on niistä pitänytkin ottaa kuva, ovat niin pirteät ja kauniit. Itse en niitä hirveästi käytä kun juon veteni lasituopista, mutta pikkusisko käyttää normilaseja.

2011-04-12T00:15:00.003+03:00

Taas mä olen myöhässä! Kuvat on aina kamerassa, mutta niiden siirto tänne...nyt otan itseäni niskasta kiinni! :) 11. päivän aiheena hullua.

Minähän olen hieman yli kolmekymppinen, olen opiskellut nuorena lähihoitajaksi ja vuonna 2000 menin ensimmäisen kerran iltalukioon. Vaihdoin seuraavana syksynä päivälukioon jota kävin parisen vuotta. Sen jälkeen oli vuosien tauko kunnes vuonna 2006 palasin iltalukioon jota olen nyt käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä on ollut vuosia kun olen saanut vain yhden kurssin kasaan ja toisina vuosina on mennyt paremmin. Tälläkin tahdilla loppu on joskus edessä. Minun lukioni loppu häämöttää ensi vuoden keväässä. Tämän kevään matikan kirjoitukset oli jotenkin sellainen konkreettinen muistutus siitä, että tämä todella on kohta valmista. Vuosia olen "vain käynyt" lukiota ilman sen suurempaa tähtäintä milloin lakin saisin. Yo-kirjoitukset on ollut jotain jossain kaukana tulevaisuudessa. Vielä reilu vuosi sitten olisin naurahtanut (kauhusta) jos minulle olisi väitetty kirjoitusten olevan näin lähellä. Viime syksynä asiat vähän vahingossa menikin niin, että nyt ollaan tässä. On hullua katsella tuota paperia jossa näkyy käydyt kurssit arvosanoineen ja tajuta sen olevan kohta täynnä. Yhdentoista vuoden jälkeen on hienoisia vaikeuksia sisäistää tämän oikeasti pian loppuvan. Onneksi on vielä vuosi aikaa sulatella tätä totuutta ennen kun se lakki todella on päässä. :)

2011-04-11T00:53:00.007+03:00

Päivä kymmenen, tämä tekee minut iloiseksi.

Anni, sylissä, sohvalla, tartteeko enempää selittää? :)

Kuva on vähän huono kun oli niin kirkas päivä. Oli mulla toinen parempi kuva, mutta sössin sen koon äsken muokatessa enkä saa palautettua sitä enää alkuperäiseksi, poistin myös sen kamerasta joten se siitä...

2011-04-09T17:03:00.003+03:00

Yhdeksännen päivän aiheena päivän asu.

Tämän blogin tyyliin ei ihan kuulu muotiblogien pihtipolvimuikistelumukasöpötposet joten siinä ne roikkuu "vaatepuussa", tämän päivän vaatteeni, harmaat itse ommellut lökäpöksyt ja aivan tavallinen punainen t-paita. En tiedä onko tuo oikeasti vaatepuu, ostin sen huuto.netistä cd-telineenä. :D

2011-04-09T01:16:00.006+03:00

Päivä 8, suosikkikuva.

Tämä oli oikeasti vaikea! Hain siis vanhoista kuvista suosikkeja. Heti ensimmäisenä oli pakko todeta, että on otettava niin Anni-kuva kun joku muukin, eihän kissakuvia voi vertailla muihin. Sen jälkeen rajasin ulos kaikki tuoreet, kelpuutin vain ennen 2010 otetut, jotta kuvat olisi "uusia" mahdollisimman monelle lukijalle. Tokihan pitkään blogia seuranneet on nämäkin varmaan nähneet. Lopuksi päätin vielä etten käytä ns ultimate favoritteja eli kuvia jotka on juuri ne parhaat mitä ikinä olen ottanut, sillä olen niitä muutamaa käyttänyt myöhemminkin, julkaissut täällä uudelleen tai jossain muualla. Halusin siis etsiä käsiin jotkut sellaiset suosikit mitkä oli ehkä jääneet hieman varjoon.

Annista siis tuommoinen jotenkin haikea kuva, voi melkein kuulla tuhahduksen ja kysymyksen "onks pakko".

Ei-Anni olikin hankalampi kun odotin (odotin Annin olevan se supervaikea). Pohdin otanko jonkun vitsikkään, erikoisen, arkisen vai minkä. Olen ottanut varmaan yli tuhat vuosien aikana joten valinnan varaa oli. Lopulta päädyin tähän yksinkertaiseen näppäykseen johon en muistaakseeni edes kuluttanut suuremmin aikaa. Tämä sopi jotenkin tuon Annin kuvan herkkyyteen. Asetelma on kaunis, samoin valot, hieman häiritsee tuo toinen paperi alla, mutta olkoot. Saa arvella mikä kirja.

ps. Nyt kun rupesin asiaa tutkimaan niin hitto, olen julkaissut tuon Anni-kuvan Facebookissakin...olkoot, en etsi enää uutta! :D

2011-04-08T00:15:00.005+03:00

Päivä 7, aiheena kuva jota en koskaan julkaissut.

Tutkin kuvakansioita ja ne harvat kuvat mitkä muka oli julkasemattomia on mielestäni kyllä julkaistu tai ainakin hyvin saman näköinen kuva. En oikeastaan säästä kuvia jos en julkaise niitä jossain, usein miten täällä. Mitään "perhekuvia" en viitsi tänne laittaa. :)

Tässä kuitekin maaliskuussa otettu kuva huovuttamistani tumpuista ensimmäisen pesun jälkeen. Toisen pesun jälkeen suurempi oli sopiva ja pienempi hieman kittana, mutta märkänä venytys auttoi. Ei siis mitään pahaa sanottavaa Puron huovuttamisesta vaikka muilla tuntuu olevan. Olen huovuttanut vain muutaman työn joten onnistuu se alkajaltakin. Tumppuja en tosin ole vielä tositilanteessa päässyt kokeilemaan.

ps. Nyt myöhästyin. ;)

2011-04-06T14:35:00.002+03:00

Päivän aiheena vihreä. Ihan ei vielä viherrä, mutta kyllä se sieltä kohta tulee esiin, toivottavasti ainakin! :D Tänä vuonna menee istuttelut vähän myöhäseksi kun en oikein ole keksinyt mikä viihtyisi pimeällä lasittomalla parvekkeella. Jotain yritetään, mutta saa nähdä mitä tulee.

2011-04-05T23:09:00.002+03:00

Päivän aiheena vanha kuva. Meinasin ensin toista kuvaa, mutta löysin tämän todellisen prinsessan vuodelta 2007. En kyllä kokeillut hernettä laittaa pinon alle. ;)

2011-04-04T23:59:00.001+03:00

Perhana, melkein myöhästyin. :D Neljännen päivän aiheena harrastus. En ole tuota kirjaa vielä aloittanut, luen nyt Saatana saapuu Moskovaan koulua varten, mutta sen kansi oli niin tylsä, että valitsin tuon Austenin kuvaan. Neulomuksesta tulee kesä"villarit".

ps. Pistin sivupalkkiin nyt sivun jossa näkyy kaikki aiheet.

2011-04-03T19:37:00.003+03:00

Kolmannen päivän aiheena perheenjäsen.

Tämä oli aika helppo. :) Mietin josko olisin ottanut yhteiskuva pikkusiskosta ja Annista, mutta en jaksanut alkaa säätämään. Sen sijaan menin seisoskelemaan saunan ovelle vartiksi odottaen, että kissa sulkisi silmänsä, oleellinen asia jos meinaa salamalla kuvata. Kerrankin tuli suht onnistunut kuva salamalla vaikka yleensä mustavalkoista kissaa on mahdoton kuvata salamalla. Huomaa söpö tassujen venytys.

2011-04-02T15:24:00.002+03:00

30. päivän haaste, päivä kaksi, aiheena suosikkitavara.

Tartteeko tähän mitään perusteluja? ;D

[Huomaa eilisen kuva tämän postauksen alla.]

2011-04-02T14:44:00.006+03:00

30. päivän haaste, ensimmäisen päivän aiheena omakuva.

Piti tosiaan eilen jo laittaa tämä, mutta rupesin kokoamaan kuvia illalla ja kaikki jotka kuvaavat perusdigikameralla tietävät ettei kuvaamista hämärässä oikein tule mitään. Paperivalokuviin tuli varjoja niin pahasti, että jätin kuvaamisen suosiolla täksi päiväksi ja päivänvaloon. :)

Idea syntyi melkein heti kun omakuva-aiheen näin ja kokosinkin kuvat tosiaan eilen. Samalla löysin eräästä laatikosta iiiiiison pinon kuvia joiden luulin jo hukkuneen! Lukijat voivat arvuutella minkä ikäinen olen missäkin kuvassa tai mikä olisi aikajärjestys.

[Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.]

2011-03-31T01:13:00.004+03:00

Ajattelin osallistua tämmöseen haasteeseen, on tämä vissiin kiertänyt jo aiemminkin, mutta en ole nähnyt itse enkä osallistunut joten... :)

Idea on siis julkaista joka päivä valokuva päivän aiheesta. Aloitus on huhtikuun ensimmäisenä. Yleisesti hyväksyttyä on kaiketi napsasta jonain päivänä useampikin kuva jos tietää ettei kerkeä toisena päivänä kuvia ottamaan tai julkaista useampi päivä kerralla. Itse yritän julkaista joka päivä ja käyttää mahdollisimman tuoreita kuvia, mutta katsellaan kuinka käy. Toki jos eteen sattuu mielenkiintoinen idea jollekin toiselle päivälle niin voipi olla, että kuvaan etukäteen.

Päivä 1: Omakuva
Päivä 2: Suosikkitavara
Päivä 3: Perheenjäsen
Päivä 4: Harrastus
Päivä 5: Vanha kuva
Päivä 6: Teema “vihreä”
Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissut
Päivä 8: Suosikkikuva
Päivä 9: Päivän asu
Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua
Päivä 12: Arkeni
Päivä 13: Teema “valo”
Päivä 14: Talvikuva
Päivä 15: Rakkaus
Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva
Päivä 17: Hetki
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema “erilaiset”
Päivä 21: Kun olin pieni
Päivä 22: Tästä olen riippuvainen
Päivä 23: Kesäkuva
Päivä 24: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 25: Kaikessa kiireessä
Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema ”kaksi”
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

"Tämä tekee minut iloiseksi" löytyy listalta jostain syystä kahdesti. Tähän jokainen voi tehdä oman ratkaisunsa. Minä varmaan vetäsen tuo kahdesti tai sitten vastakohdan "tämä tekee minut surulliseksi/vihaiseksi/jotain".

2011-03-27T15:32:00.002+03:00

Tässä on kyllä yksi kovan onnen paketti. Joskus joulukuun alussa tilasin Yvesiltä kynttilöitä ja suihkusaippuan. Paketti ei koskaan tullut ja unohdin koko asian. Tammikuussa sain kirjeen jossa pahoiteltiin etten ollut tyytyväinen pakettiin. Mihin pakettiin? Pistin sähköpostia Yvesille ja kerroin etten koskaan saanut mitään pakettia mihin olisin ollut pettynyt ja palauttanut. Ne lupasivat lähettää paketin uudelleen. Odottelin ja odottelin, pakettia ei kuulunut. Sain jälleen lapun missä voivoiteltiin palauttamaani pakettia. Sähköpostitse sovittiin jälleen paketin lähettämisestä. Tällä kertaa he mainitsivat, että paketin pitäisi olla perillä noin kymmenessä päivässä. 20 päivää meni eikä minkäänlaista ilmoitusta tullut paketin noutamisesta. Arvelin sen kököttävän Postissa/Valintatalossa joten utelin asiasta sähköpostilla. Sain lähetystunnuksen ja sen avulla Posti luovuttikin paketin vihdoin minulle.

Selvisi myös Yvesin kanssa miksi aiemmat paketit eivät koskaan saapuneet minulle. He lähettävät pakettien saapumisilmoitukset sähköpostiin, ei kotiin lappua, tekstiviestiä tms kuten yleensä tapahtuu kun paketti on Postiin saapunut. Tästä ei missään kerrottu mitään joten en todellakaan osannut varautua tutkimaan olenko joskus heille jonkun sähköpostin antanut ja minkähän. Kappas kappas, olin antanut, jonkun iän ikuisen luukku.comin osoitteen jota en ole käyttänyt enää viiteen vuoteen, koska se täyttyy roskapostista päivässä. Postissa päivittelin asiaa ja täti tiskin takana totesikin, että viime aikoina on paljon Yvesejä palautunut, tässä lienee siis vastaus.

Vinkkinä siis firmoille jotka haluavat olla nykyaikaisen sähköisiä. Varmistakaa asiakkaaltanne, että heidän antama sähköposti todella toimii. Ei varmasti ole halpaa hupia lähetellä ihmisten paketteja ees taas. Harva antaa sitä käytetyintä sähköpostiaan yritysten käyttöön mainospostia välttääkseen. Niin kiva kun se sähköposti onkin, se ei ole viime kädessä kamalan luotettava. Jos välttämättä tahdotte hoitaa asiat sähköpostilla niin ilmoittakaa siitä ainakin kissan kokoisin kirjaimin jotta asiakas voi siihen varautua.

2011-03-24T00:09:00.001+02:00

Näillä höpöillä tossuilla....

...saa näin söpöjä jälkiä. (Jälkikuva aika vanha, mutta sopipa tähän postaukseen.)

2011-03-19T02:27:00.007+02:00

Eilen oli julkkiksia Duossa (kauppakeskus). Puavo haasteli junaradoista ja maaseudun autioitumisesta, joku neljäkymmentä vuotta vanha juttu kaiveli hänen hampaankolossa. Tamperelaisia asia varmasti koskettikin sydämeen asti.

Mikko jakeli silmälaseja ja pisti jauhot suuhun mummolle joka kyseli eläkeläisten huonoista oloista. Ei kuulma kuulu hänelle. Ei tainnut mummon ääni Mikolle mennä, eikä mene minunkaan. Silmälasit otin, vaikka en semmoisia tarvitse (harmi, näytän paljon älykkäämmälle laseissa, paitsi ehken näissä mikoissa). Iskälle voisi lahjoittaa yhden parin lisää kun sillä on aina kaikki silmälasit hukassa. ;)

2011-03-17T18:28:00.004+02:00

Nostin pahvilaatikon makkarista eteiseen jotta vien se mennessäni roskiin. Sain kengät jalkaa ja jo siellä oli asukas.

Sama pyykkipussin kanssa. Tulin tyhjän pussin kanssa pyykkituvasta kotiin ottaakseni mukaani lisää pyykkiä, käänsin selkäni ja "pyykki" pomppasi pussiin.

2011-03-15T00:20:00.001+02:00

Miksi mun kynttilässä lukee varasto? Huomasin tuon muuten vasta kotona...

2011-03-09T13:55:00.007+02:00

[klikkaa kuvaa saadaksesi se suuremmaksi]

No niinpä! Kuvaa täydellisesti viime aikaisia fiiliksiä. Missäs ne eropaperit voi täyttää?

terv. sea jolla on matikan yo-kirjotukset tasan kahden viikon päästä

2011-03-06T02:35:00.002+02:00

Kevät tuo esiin Anni Aurinkoisen. Itse en keväästä tai kesästä välitä, mutta Anni tykkää sillä se tarkoittaa pidempään auki olevaa ovea parvekkeelle. Uudet tuoksut syntyy kevään myötä sekä pääsee tarkkailemaan tipuja ja teekkareita! Äippä pohtii lähinnä mitä istuttaa parvekkeelle jonne ei aurinko paista. Menestyykö tuolla mikään kukkiva?

2011-03-02T01:55:00.006+02:00

Teki mieli päivittää, mutta huomasin, että eihän mulla ole koneella kuvia! Pikkusisko hajotti kameransa juuri ennen reissua ja lainasin omani sille matkaan, siellä ne kuvat nyt on jossain Itämerellä vai liekö jo Helsingissä. Mutta löyty koneelta sentään jotain!

Isosiskolle joululahjaksi menneet villasukat, jalat tosin minun. Hää mieheke sai petrolinsiniset joissa sydän oli pohjassa. Sisko varmaan lähettäisi kuvan jo jaksaisi ja tietäisi missä kameran piuha? ;D Vihreä oli toiveväri, sydän ylläri, ihan perussukat seiskaveikasta.

2011-02-26T16:11:00.005+02:00

Anni ja uusi sulkalelu. Paremmat leikit saa kun juoksuttaa kissaa ympäri sohvan ja eteisen, mutta yksin kuvatessa ja leikittäessä on tyydyttävä rauhallisempaan leikkiin jotta "filmille" tulee muutakin kun suttua. Lelusta lähtee hauska lintumainen äänikin jos sitä lennättää lujaa.

***

Suvilta tuli palkinto. Yleensä en näihin jaksa osallistua kun näitä kiertää niin paljon (toki arvostan kaikkia jotka haluaa palkita!), mutta tässä oli ihan hauskoja kysymyksiä. :)

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat."

Milloin aloitit blogisi?

Vuonna 1999, tosin silloin ei vielä tiedetty blogeista mitään. Eipä meitä nettipäiväkirjan pitäjiäkään montaa ollut.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Alunperin vuodatin paljon omia tuntemuksia ja tapahtumia. Kissan tultua talouteen muuttui jutut nopeasti kissatarinoiksi ja digikameran myötä kuvatkin tulivat mukaan. Myöhemmin erotinkin kissablogin erilleen ja tunteiden käsittelyä jatkoin muualla. Rinnalla on myös kulkenut joskus valokuvablogi, mutta nyt olen liittänyt sen tänne kissablogiin. Neulegraffiteille on myös oma blogi. :)

Anni Pitkätassu käsittelee lähinnä siis kissajuttuja ja satunnaisia juttuja minun arjestani.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Eipä kai mikään, paitsi ehkä blogihistoriani pituus. Kissablogimaailmassa olemme vain yksi monesta, mutta muussa blogimaailmassa voin ainakin kehuskella kaiken sisällön olevan minun tuottamaa, niin kuvat kun tekstit. :D

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Ihan alunperin tarve kirjoittaa vaikeat asiat ulos. Olen kirjoittanut tavallisia päiväkirjoja nuorempana, mutta en pidä käsinkirjoittamisesta joten nettiin siirtyminen oli sinällään miellyttävä vaihtoehto.

Anni Pitkätassu taas syntyi vähän vahingossa. Jotenkin vain rupesi tulemaan niin paljon juttua Annista!

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Voisin kirjoittaa joskus pidempiä juttuja. Jostain syystä nykyään postaukset on lähinnä kuva ja rivi tekstiä. Ennen kirjoitin pitkiäkin tarinoita. Ehkäpä vielä joskus sormeni alkavat taas laulaa. Sitä odotellessa. (En kyllä tiedä edes kaipaatteko pidempää tarinaa vai onko tämä hyvä näin?)

2011-02-22T00:28:00.003+02:00

Hillitön laatikko tuli zooplussalta! Ihmettelin ensin miksi ne yhtä 2kg säkkiä varten tuommosen kun aiemminkin on selvitty pienemmällä, mutta siellähän oli se pisteillä kerätty sulkalelu.

Kisukin mahtui boksiin vaikka tavarat oli siellä vielä! Olisi mahtunut varmaan kaksikin kissaa. :D

Sulkalelu osottautui parhaaksi leluksi ikinä! Video tulossa lähipäivinä.

2011-02-20T14:16:00.003+02:00

Nämä kortit meni kyllä jo viime kuussa.... Ensimmäinen oli serkulle. En oikein tiedä mitä se väreistä piti, mutta toivottavasti tykkäsi.

Tämä meni isosiskolle. Sisko kertoi jonkun aikaa sitten tykkäävänsä pinkistä (sick, mun isosisko ja pinkki ei mahdu samaan lauseeseen!), joten siinä hälle pinkkiä. ;)

Firefox pyysi lähettämään heille kortin, pitihän se tehdä kun tuli hyvä idea. En ole koskaan tehnyt noin paksua korttia, kettu ja kaikki sen alla olevat paperit (paitsi sinikuviollinen) on kohotettu 3D-tarroin. :D

Bonuksena ikävämpi postijuttu. Siskon "anoppi" lähetti minulle steviaa. Postilla oli ilmeisesti nälkä tai ehkä postissa oli huumekoira (stevia on valkoista jauhetta) kun puoli pakettia oli tuhottu. Onneksi stevia oli minigripp-pussissa ja pahvipaketissa tuon kuoren sisällä. Pahvipaketti kyllä tuli ulos tuosta aukosta eikä tarvinnut repiä kuorta yhtään enempää.
Kuuntelin sängyssä kun postelijooni tunki tuota luukusta sisään. En ymmärrä miksi se ei soittanut ovikelloa jos oli kerran oli vaikeuksia.

2011-02-16T03:41:00.002+02:00

Hiekkalaatikon viikkosiivous on tarkkaa puuhaa. Neiti laadunvalvoja avustaa.

Jos joku ihmettelee niin meillä on käytössä pelletti. Bokseja on kaksi päällekäin, mutta ylempään tuli aikanan porattua reikiä liian harvaan, mutta niin tiuhaan ettei niiden lisäys onnistu. Osa puruista valuu alalootaa, mutta noin kerran viikkoon sihtaan ylälaatikon pelletit marjasihdillä. Loistava kapine.

Toim.huom. samalla sihdillä ei putsata marjoja.

2011-02-14T13:48:00.001+02:00

Hassu häntä myötäilee pussia ja Anni ei taas käsitä mitä äippä hihittelee. :)

2011-02-11T17:05:00.003+02:00

Se meikkivoide loppui lopulta. Joskus viime talvena ostin tuon eli riitti pitkään.
Purkki on niin kaunis, että päätin säästää sen. Pesu, merkit irti ja nyt tuolla voisi säilöä vaikka klemmareita tai helmiä tai muuta pientä söpöä.

Mä niin rakastan uusien purkkien koskemattomuutta. Useita kertoja olen näitä kuvannut. Ne on vaan jotenkin vastustamattomia.

Onkos kellään steviaa? Jauheena? Tahtoisin kovasti kokeilla, mutta myyvät isoissa pusseissa joidenkin hintakin on kohtalainen. En viitsisi ostaa jos en sitten tykkääkään.

2011-02-08T23:54:00.002+02:00

Mangusti tahtoo!

Välillä tarttee lepuuttaa tassua, eihän äippä vaan huomaa? (Tassut pois pöydältä!)

2011-02-05T21:06:00.001+02:00

Olipa surullisen näköinen lippu tänään salossa. Tarkemmin kun tutkin oli se omituisesti rypyssä ja ihan kun sinisessä kohdassa olisi kengänjälkiä!

2011-02-03T00:17:00.003+02:00

Jollain lukijalla varmaan on Ikean Klippani (eikös kaikilla ole?), kahden istuttava. Tarttisin muutamia mittoja jos vaikka ostaisin nykyiseen ei-klippaniini klippanin päällisen. :)

Mjaa, Ikean sivuilla kerrotaankin istuinkorkeus joka lienee tuo mitä minä merkkasin istuimen korkeus ja siellä on myös istuimen syvyyn joka varmaan vastaa myös merkkaamaani.? Joten jos joku kehtaisi minulle nuo loput kertoa niin ei tarvisi Ikeaan asti lähteä mittaamaan. Kiitos!

Btw. kävin tänään vaihtamassa liian lyhyen verhon oikean mittaiseen, ihan ilmaiseksi. Valitettavasti liian lyhyt ei ollut kaupan vaan se menee malliksi Lielahden myymälään. Eli mulla on edelleen vain yksi verho. (Eikä edes mitään korvausta aiheutuneesta vaivasta, bussikuluista ja ramppaamisesta.)

2011-01-30T04:05:00.001+02:00

Siihen se jäi eikä edes lähtenyt karkuun kun tiputin sukat jalasta. Anni ei taas oikein tajuu. ;D

2011-01-28T02:16:00.007+02:00

Söpöysvarotus, en ota vastuuta epämääräisistä äänistä, nenärypyistä tms. :P

Anni talviunilla.

Yleensä Anni löytyy sohvalta kun herään tai sitten jo norkoilemasta makkarin oven takana. Riippuu ihan kuinka nopeasti nousen ja etenkin mihin aikaan. ;)

Päivät torkutaan usein saunassa.

Illan hämärtyessä siirrytään takaisin sohville. Pikkusiskon syli on kiva.

Rapsuja! Kapea syli ja tippuva pylly ei haittaa kunhan saa rapsuja!

Syliin pääsee harvoin kun yleensä istun sohvalla jalat kasassa. Sillon tullaan viereen, rapsujen mahdollisuus 99% varmuudella.

Yöllä (äippä vielä hereillä) loikataan monesti telineeseen, etenkin ruuan jälkeen.

"Näytän sulle kitarisat jos et mee jo matkoihis!"

Yöllä kun olen menossa nukkumaan on kissa tehnyt täyden kierroksen ja palannut sohvalle. Tosin kun makkarin ovi menee kiinni ja pääsen peiton alle menee alta viisi minuuttia niin oven toisella puolella alkaa ramppaus. Onneksi se ei kestä koko yötä. :)

2011-01-25T21:33:00.002+02:00

Tästä on jo parisen viikkoa, mutta yksi ilta meidän taivaalla oli tosi omituinen valoviiru. Lentokonetta ei ollut, eikä se ollut lentokoneesta muutenkaan, sillä se liikkui. Hyvin hitaasti tosin, ei sitä huomannut kun kuvasin, mutta myöhemmin huomasin valon olevan ihan talojen katon kohdalla. Mikä lie, ihmeellinen oli.

2011-01-23T02:38:00.002+02:00

Liikaa lunta, tassut kastuu! Yritän aina lumen tultua harjailla lumet pois, mutta joskus kissa on nopeampi ja aika kamala miten ilkeä onkin hypätä tasolla ja huomata upottaneensa pienet tassunsa lumeen!

***

Verhoepisodi sai jatkoa. Laitoin Lielahden myymälään viestiä olisiko heillä tuota kangasta, oli, mutta maksoi 15e/m, minähän maksoin tuosta alepalasta vain 2e/m. Tänään (eilen) myös itse Turtola vastaisi valitukseeni. Viestissä sanottiin lähinnä voivoi, oli kurjaa, me voidaan tilata sinulle samaa kangasta Lielahden myymälästä 15e/m hinnalla. Ööö... kauppa myy "viallisen" tuotteen ja korvaukseksi saan mahdollisuuden ostaa saman tuotteen seitsemän kertaa kalliimmalla? Missähän kohtaa on se korvaus kaupan tekemästä mokasta? Kenties siinä kun omin rahoin noudan sen seitsemän kertaa kalliimman oikean mittaisen kankaan? Miten minusta tässä on nyt jotain huijauksen makua. *pthyi* Ehkäpä valitan suoraa Keskolle, siellä on aina osattu pahoitella kovasti ja lähettää korvauksia runsain mitoin.

2011-01-19T00:37:00.003+02:00

Mä olen ihan varma, että kun nuo kaapinovet sulkee ja sammuttaa valot keittiöstä niin nuo mukit alkaa lisääntyä itsestään. Miten muuten hyllystä 2/3 voisi olla mukeja? Eikä kuvassa ole edes kaikki mukini...

2011-01-17T22:53:00.007+02:00

Ostin Kodin Ykkösen alelaarista ihanan verhokangaspalan. Mitta piti olla 270 cm, mutta kotona ikkunassa huomasin verhon olevan liian lyhyt ja oikea tulos onkin 250 cm. Hieman kismittää, mutta onneksi alareunat nyt ei ole hirveän esillä ja hintakin oli vain 2e/m. Ongelma onkin lähinnä mistä revin tuolle kaverin. Olohuone tarvitsee ehdottomasti kaksi verhoa ja minulla on vain yksi ja puoli. Pääsin nimittään lähes kilometrin päähän bussipysäkille kun se laarin jäänyt 179 senttinen pala rupesi vaivaamaan. Ei kun kävely takaisin ja hakemaan sekin. En tosin tiedä mitä sillä teen. Nyt se on ikkunassa ja yritän kehittää inspiraatiota. Jatkanko verhoa jotenkin...toinen verho lähes oikean mittainen ja toinen jatkettu? Vai keksinkö tilalle toisen verhon, kaksi erilaista verhoa? Vai sähköposteilenko kaikki Suomen Kodin Ykköset ja yritän saada jostakin sopivan palan ko kangasta? En tiedä kyllä lähettäisikö ne edes, tuskin. Jotain mä vielä keksin, oli liian kaunis jätettäväksi kauppaan. :)

Uusi mattokin tuli vihdoin ostettua eteiseen. Jo vuosi sitten huoltomies/talonmies/whatever nipotti kun eteisessä ei ole mattoa. Menee muovimatto rikki ja pilalle kun kengistä tulee vettä ja kiviä. O_o
Noh, meidän muovimatot on kyllä todella surkeaa maanantai laatua, kissakin sai naarmut aikaan leikkiessään lehdestä irronneella niitillä.

Jok.tap. Löytöliiteristä irtosi pieni ihan ok näkönen matto parilla eurolla niin olihan se otettava kun sukat kastuu sulaneesta lumesta. Jokuhan tietysti innostui heti kun maton lattialle sain. Syyllinen pakenee juuri paikalta, mutta ehkä sheriffi tunnistaa kuvasta kuitenkin ruttaajan.

- Pidetääks teillä mattoja lattialla
- Ei, meillä teipataan ne lattiaan...

2011-01-16T23:51:00.002+02:00

Meinasin ensin vain kysyä mitä tässä oikein tehdään, mutta kysymys lienee liian vaikea? Jos autan sen verran, että tähän liittyy myös seinäkalenteri. Joko sitten arvaatte? :)

2011-01-12T01:46:00.003+02:00

Hihhihihheheheh...lapsella on halvat huvit. :D

Anteeksi Anniseni kun häpäsen sut näin kaiken kansan nähden, sä oot vaan niin söpö näyttäessäsi täysidiootille. :D Anteeksi...*poistuu takavasemmalle hihittäen*