Eilen Sinni löysi kiipeilytelineet. Parvekkeelta näkee kaikkea jännää. Sisällä olevalla telineellä voi loikoilla, jos Anni antaa luvan. ;)
Anni on oikeastaan jo tottunut Sinniin. Pientä murinaa ja sähinää aina joskus, mutta harvemmin. Leikkiä Anni sitä vastoin tahtoisi, mutta Sinni ei oikein ymmärrä miksi toinen juoksee kovaa päin ja toisena hetkenä antaa tassusta.
Sinnistä sitä vastoin on kuoriutunut oikea juttelija! Miiiuu ja kuur kuuluu vähän väliä ja huomioita pitäisi saada vaikka koskea ei saakkaan kun päähän. Kotiuduttu on hyvin, nyt uskalletaan jo kulkea ihan mistä tahtoo ja minne vain.
Sinnistä sitä vastoin on kuoriutunut oikea juttelija! Miiiuu ja kuur kuuluu vähän väliä ja huomioita pitäisi saada vaikka koskea ei saakkaan kun päähän. Kotiuduttu on hyvin, nyt uskalletaan jo kulkea ihan mistä tahtoo ja minne vain.
Onpa hienosti kotiuduttu! Annista ja Sinnistä tulee vielä hyviä kavereita.
VastaaPoistaKyllä Sinni varmaan vähitellen antaa koskettaa enemmänkin ja ottaa lopulta syliin. Voi olla, että luottoihimsiä ei kuitenkaan jatkossakaan ole kuin yksi tai kaksi.
Kunhan jouluun mennessä saa sen verran kiinni, että koppaan saa. Silloin on ekat reissut Sinnillä edessä. Nyt kesällä menen maalle pelkästään Annin kanssa.
VastaaPoistaTuntuu kyllä huimalta tuo tutustumisvauhti - hienoa :)
VastaaPoistaEi täälläkään aina näiden kaverusten välinen kommunikointi toimi, välillä selvästi kaipaisivat tulkkia ;D
Tulkki olisi tosiaan tarpeen! Komennuskaan kun ei aina auta, taidan puhua väärää kieltä. :)
VastaaPoistaOho, sekoilin edellisen viestin kanssa. Siis että tosi hienosti teillä siellä kyllä menee! Täällä Paha-Samulikin on jo päästänyt silittelemään päätä ja kylkiä, Suru sen sijaan vaan sähisee ja lihoo...
VastaaPoistaJoko Paha-Samulin sukupuoli on selvinnyt? :D
VastaaPoistaMeillä menee kieltämättä yllättävän hyvin. Sinni on kotiutunut ja Annikin alkaa olemaan jo ihan sujut toisen kissan suhteen. :)