Neiti syö luisia lampaan paloja. Jännä miten ennen kun liha oli vain satunnainen herkku, se syötiin kupista nätisti. Nyt kun liha on joka päiväinen juttu on lihat pakko nostaa aina lattialle. Onneksi ne suurin piirteen pysyy tuossa alusella tai ihan sen vieressä, tämä lammas on poikkeus, liekö suuret luu palat se ongelma.
Ai teillä ruokaillaan oikein niinkun isommatkin pedot. Luupaloja ja kaikkee.. ;)
VastaaPoistaSaanko esittää tyhmän kysymyksen, mutta miten jos tollasia lihoja on pakkasessa isommassa klöntissä niin saat sen rikottua "näppärästi" yhteen annokseen? Ostin kerran jotain valmista liharuokaa eläimille ja pakkasesta kun sen otin niin eihän siitä pilkkomisesta mitään tullut ja loppujen lopuksi se unohtui pöydälle sulamaan.. :/ Noh, suosio ei muutenkaan ollut huima. :D
Juu meillä ollaan oikein petoja nykyään. :D
VastaaPoistaTuo lihan pilkkominen onkin oman shownsa. Kun mä ostan lihan, jätän sen pöydälle toviksi, se pehmenee hieman, mutta ei ole vielä sula. Sitten rikon sen annoskokoisiin paloihin ja pussitan. Nyytit pakkaseen ja sieltä sitten yksi kerrallaan sulamaan. Nyt kun on eri lihoja vielä niin värikoodaan pussukat jotta tiedän mitä mikäkin sisältää ettei tule samaa sapuskaa peräpäivinä. Illalla aina annan ruuan ja samalla otan jääkaappiin (kuppii! pakastepussit näyttää vuotavan) seuraavan päivän eväät. ½-1h verran illalla annan seistä pöydällä ennen kun tarjoo niin on huoneenlämpönen ja maistuu paremmin.
Lihoissa kannattaa vaan olla sinnikäs. Alottasin lihaan totuttelun possun sydämellä, se maistuu lähes kaikille kissoilla. Kana on myös toinen mikä taitaa monelle mennä. Kokeile erilaisia muotoja lihalle, isona palana, pienenä suupalana, raakana, erilailla kypsytettynä (raaka on aina parempi). Ei kannata luovuttaa ekalla kerralla. Annikaan ei tajunnut ekalla eikä vielä tokallakaan lihojen perään. Jos ihmisellä menee 11 kertaa oppia uuteen makuun niin kyllä kissankin kanssa kannattaa kokeilla useat kerrat. :D
Juuh, voi sanoa että todella varovasti ollaankin aloiteltu. Jauhelihaa olivat kuulemma maistelleet jo kasvattajalla, mutta kotona pienikään nökäre ei oikein uponnut. Ja tämä valmislihahässäkkä (useampaa lihalaatua sekaisin ei jauhettuna muttei isoja palojakaan), jonka ostin sen kypsensin ihan mikrossa. Lautaselle jäänyt liemi kelpasi, mutta lihat jäi syömättä. :D No, mutta kaipa sitä voisi taas yrittää jotain uutta, vaikka kanaa.
VastaaPoistaTyhmät kysymykset jatkuu, mutta ostatko lihat esim. hallista ns. luomuna vai voisiko ajatella kokeilevansa ensin esim. jotain maustamatonta kanafilettä, jonka valmistaisi muuten itelleen? Minähän kun en mistään lisä- ja säilöntäaineista ym. tiedä...
Niin ja muuten, onko teillä siirrytty kokonaan barffaus-linjalle vai vieläkö Anni mussuttelee esim. märkäruokia?
Kokeile ihmeessä raakana, se maistuu varmasti kissalle kypsää paremmin ja vitamiinit ym. säilyy.
VastaaPoistaEi tyhmiä kysymyksiä ole. ;P
Mä ostan lihat Barffi.netistä jolla on putiikki täällä Tampereella. Erilaisia liharekkoja on myös olemassa. Lihat voi kuitenkin ostaa ihan tavallisesta ruokakaupasta, lihahyllystä vaan possuu, nautaa, kanaa jne. Jos mä syön kanaa niin ostan yleensä vähän isomman paketin josta annan myös kissalle eli ihan samat lihat. :)
Meillä syödään nykyään lihoja ja raksuja, märkä jäi pois kun tulee halvemmaksi ostaa tuolta Barffista lihaa kun ostaa eläinkaupasta viljatonta märkää. Yritetään nyt pitää Annin ruokavalio viljattomana (raksut viljattomia) jos sen häntäongelma vaikka johtus siitä, tosin epäilen. Viljaton ruoka on kuitenkin aina parempi joten ei harmia jos ne jää pois.
Kyllä vain. Nyt tuntuu taas viisaammalta. ;) Täytyy Huugoa alkaa totutella pikkuhiljaa lihaisampaan ruokaan ja katsotaan miten ruokavalio siitä kehittyy. Thänks for the tips! :)
VastaaPoistaNetistä löytyy paljon hyviä vinkkejä kissan ruokavalion suhteen, Mirjam Nummisella on fiksua sanottavaa ja monia muitakin hyviä sivustoja. :) Me mennään tälleen keskitietä kun en itse uskalla täysbarffiin ruveta kun siinä pitäisi sitten tietää jo tosi paljon. Rahaakin saisi olla enemmän.
VastaaPoista