tiistaina, elokuuta 17


Se näytti ihanalle pullossa, mutta sormissa olikin aivan kamala. Onneksi pikkusisko tykkäsi, ei mennyt ihan hukkaan. Mä en vaan voi käyttää muita kun punasia eri sävyissä, silmä ei kestä. On mulla ruskea, vihreä ja lilakin, mutta kahta jälkimmäistä en ole käyttänyt aikoihin, ruskea on sentään vähän punaseen taittava. Joskus nuorempana käytin kaikkia sateenkaaren värejä, mutta enää ei kykene, minusta on varmaan tullut vanha. ;)

7 kommenttia:

  1. Kyllähän sitä pyrkii olemaan kokeilunhaluinen kynsilakkojen suhteen. Joskus kuitenkin joutuu toteamaan, että vaikka kuinka haluais tykätä pirteästä tai erikoisen värisestä ei se vain ole kiva.

    Ei myönnetä sen olevan vanhuutta :)

    VastaaPoista
  2. Heh, eihän me nyt oikeasti vielä edes vanhoja olla. Ei siis mitenkään voi olla siitä kyse. ;D Kyllä mä punasissa sävyissa voi pistää melkein mitä vain, tykkään jopa siitä neonpinkistä mikä on silleen vähän niin kun muotia. :)

    VastaaPoista
  3. Seuraa katkeraa tilitystä: Yläasteella lakkasin kynsiäni juurikin "kaikissa sateenkaaren väreissä" ja aina oli siisti lakkaus siisteissä kynsissä, eikä mitkään lohkeilleet tai kuluneet teinilakat. Uusi kotitalouden opettaja otti minut sitten silmätikukseen, nillitti viikoittain kynsistäni ja väitti, että kynsilakkani "menevät ruokaan". Kokeilin pitää kumihanskojakin kotsan tunneilla, mutta määkiminen jatkui, kunnes lakkasin lakkaamasta kynsiäni. Jäipähän sekin "harrastus", eikä enää kukaan ihmettele, onko minulla tekokynnet, kun ovat niin sievät :D

    VastaaPoista
  4. Minä harrastan vain varpaankynsien lakkaamista. :D

    VastaaPoista
  5. ella: No jopas oli. Ei siisti kynsilakka lohkeile ruokaan! Tosin ei pikkusiskokaan saa koulussa käyttää lakkaa kun on catering alalla... Mistä oot kotosin kun sanot kotsa? Mä opin eka idässä kotsan ja muutettuani yläasteeksi Helsinkiin köksä. :)

    Mä itseasiassa purin kynsiä jonnekin kasille ysille asti. Eri myrkkyjäkin olin kokeillut, mutta ne lähti pestessä pois. Lopulta aloin lakkaamaan kynsiä kirkkaimmalla punasella mitä oli! Niitä kirkuvia kynsiä purtuna tai lohkeilevana kynsilakkana ei kauaa kehdannut näytellä. Pureminen jäi, kynsien huoltaminen ei. :) Saatan tosin nykyään olla viikkoja ilman lakkaa, mutta viilailen kyllä tarvittaessa.

    Kati: Varpaat kanssa! Tosin niiden kanssa olen vähän huolettomampi, etenkin talvella.

    VastaaPoista
  6. Köksä on jotenkin liian ruotsalainen savolaiseen suuhun ;D Ja kotsaksi kotitalous lyhentyi myös pohjois-karjalassa.

    Ko. opettajalla oli jotain erityistä minua vastaan, sillä itsekin ihmettelin, mitenkähän ne kynsilakkani nyt yhtä äkkiä johonkin paistinpannulle tai makaroonikattilaan hyppää... Toisaalta mopopoikien öljyisistä käpälistä ja törkyisistä kynnenalusista ei natissut yhtään. Niihin riitti käsienpesu, vaikka näkyvääkin likaa jäi silti.

    Catering-alalla siisteysvaatimukset ovat varmasti ihan eri luokkaa, kuin kotsan tunnilla, jossa tehdään itselle/kaverille kerran viikossa jotain mussutettavaa, eikä suinkaan päivittäin tarjottavaa monille maksaville asiakkaille.

    VastaaPoista
  7. Mäkin olen idästä ja siellä tosiaan puhuttiin kotsa, sen mäkin lapsena opin. Muutin Helsinkiin juuri kun menin seiskalle joten itse en kotsan tunnilla ole koskaan ollut, ne oli aina köksä. Äkkiä sen oppi. :)

    Siis kyllähän lohkeileva kynsilakka joutuu helpostikin ruokaan jos siihen koskee käsin tai leikkaa jotain vihanneksi tms. Hyvässä kunnossa oleva lakka ei todellakaa varise mihinkään ellei sitten leikkaa kunnolla palaa koko kynnestä. :D Aika ällöä semmoset rasvakädet, en söis niiden ruokia. :P

    VastaaPoista