+ E.T.A Hoffmann: Kultainen malja, Paholaisen eliksiirit
Yritänpäs tällä kertaa jaksaa käydä tämän kurssin kokonaan eli olisiko kellään ideoita minkä lukisin ja mistä tekisin kirjallisuusarvostelun. (Klikkaa kuva suuremmaksi.)
Olen lukenut jo Kamelianaisen, Rouva Bovaryn sekä Mrs Dallowayn, joten näistä en mielelläni lähde tekemään arvostelua, kun olen jo kerran kokeillut, eikä tullut mitään. :D
Noin yleensä pidän romanttisista sekä historiallisista tarinoista, ihmiskohtaloista (totta tai tarua) ja enimmäkseen suosin naiskirjailijoita, koska heidän tyylinsä vain on mielenkiintoisempi kun miesten jaaritteleva tai muuten töksähtelevä. Toki jotkut miesten tekstit on ihan kivoja, mutta 90% lukemistani kirjoista on naisten kirjoittamia. Dekkareita, murhatarinoita ym. en lue koskaan tai no nuorena luin Kingiä, mutta se onkin ollut ainoa.
Olisin suositellut Dorian Grayn muotokuvaa, se on ihan loistava kirja, mutta en tiedä tykkäisitkö siitä noiden kriteerien perusteella. Siitä kyllä varmaan saisi aika helposti analyysia aikaiseksi :) Noilla kriteereillä Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo voisi olla sopiva, oletko sitä ikinä lukenut? Itse en ole, mutta ainakin se BBC sarja on niin ihana!
VastaaPoistaYlpeys ja ennakkoluulo on kirjanakin oikein mukavan nokkela tekele, täältä suosittelut sille! Ja sopisi tosiaan noihin kriteereihin.
VastaaPoistaVähemmän kriteereihin sopiva, mutta oma suosikkini olisi Saatana saapuu Moskovaan. Siinäkin on rakkaustarina, mutta toisaalta myös satiiria ja fantasiaa. Kirjan parasta antia on tietenkin Begemot-kissa ;D
miten noi on noin epätasaisia? Tarkotan, Ovidius on pieni plärä ja Decamerone jotain 500-600 sivua. Jotenkin verrannollsia?
VastaaPoistaTaisin viimeksikin varoittaa sua Nuoresta Wertheristä. Uudelleen: varo! Ihan hirvee.
Jos tuosta listastasta pitäisi valita, kai Ovidiusta jompikumpi. Robinson Crusoekin voisi mennä. Nää on niin makuasioita.
Robinson Crusoe on ihan jees, samoin Gulliverin retket, josta kannattanee etsiä se kaikki neljä matkaa kattava "aikuisten versio". Kaksi viimeistä matkaa eivät ole niin lastenkirjamaisia, vaan ennemminkin ihmisinhoista tilitystä. Jos tarvitsee kirjoittaa jotakin, niin noista on ainakin helppo suoltaa mielipiteitä, vaikka lukuelämyksinä eivät minusta niin kummoisia olleetkaan.
VastaaPoistaKotiopettajattaren romaanissa olisi sukulaislapsen kaltoinkohtelua ja ihan mellevä rakkaustarinakin. Mielestäni ainakin Kamelianaista siedettävämpi tekele ja mukavampi lukea.
listalta olen lukenut vain Kotiopettajatteren romaanin ja Humisevan harjun. Suosittelen Humisevaa harjua. Tarina pitää otteessaan - tosin aluksi mun piti ihan tehdä pieni sukupuu, kun oli muutama saman niminen tyyppi.
VastaaPoistaKotiopettajatteren romaani on ihan erilainen. Paljon jotenkin kiltimpi ja uskollisempi. Siinä tapahtuu enemmän kuin humisevassa harjussa, mutta jotenkin välillä se oli tooodella tylsä.
Itse olen (varmaan samaisella kurssilla) lukiossa lukenut Edgar Allan Poen jonkun novellikokoelman (nimeä en muista!) ja tykkäsin siitä. Muistelisin, että oli aika erilainen mitä olin kuvitellut, mutta mielenkiintoinen. :D
VastaaPoistaOnkohan meikäläisellä sivistyksessä SUURI aukko, kun en ole noista teoksista lukenut kuin ehkä yhden? :D
Mä rrrrakastan Austenia, ei ois siis mulle vaikea valinta.
VastaaPoistaKiitos kiitos kaikille vinkeistä! Lisää saa toki antaa. :)
VastaaPoistaAustenia olen saattanut lukea, en muista, mutta telkkarista on tullut tuijotettua niin sarjaa kun leffaa. Tykkään kyllä, mutta mietin miten helppo niistä on tehdä arvostelua.
Kotiopettajattaren romaania olen ainaki alun lukenut, peräti kokonaan tai sitten olen nähnyt sen. Sama vika kun Austenissa... :D
zepa: Kaippa siihen on vaan listailtu jotain klassikkoja ja vähän kaikkea jotta jokainen löytää sopivan. Ja muistan sen Wertherin varotuksen! :D
Laitan kuitenkin merkin kaikkien ehdotuksiin, katselen sitten kirjastossa mitä löytyy ja lukasen takakansia ja alkua. :)
TOISAALTA, jos Wertheriä jaksaisi lukea, siitä voisi tietty irrota sanomisia. Sehän on aikansa nyyhkyromantiikan helmi, oikein tyrskeen lippulaiva. Siitä voisi puhua sekä aikansa ja lajityyppinsä edustajana että miltä se näyttää nykyihmisen silmillä.
VastaaPoistaMutta kun ei sitä voi jaksaa ihminen lukea, niin...
Joo ja Seitsemän veljestä on klassikojen klassikko joka kertoo paljon suomalaisista ym liipalaapaa ja siitä saa vaikka mitä irti analyysissä (taisi tulla 9 siitä kokeesta jonka osana se analyysi oli), mutta sitä ei silti lue erkkikään ellei ole äärimmäinen pakko. :D
VastaaPoista