Anni Pitkätassu

Kissakuvahaasteen aiheena on tällä viikolla muisto. Alunperin meinasin laittaa ensimmäisiä kuvia Annista, mutta tänä aamuna päähän pälkähti parempi idea. Entinen rakas kissani Mila. Siitä on nyt reilu vuosi kun Mila kuoli.

Mutta muistoihin! Hyviin sellaisiin! Milahan syntyi -88 meille maalle, meidän ensimmäisen kissan toisesessa pentueessa. Pentueessa oli neljä kissaa, kaksi poikaa ja kaksi tyttö. Sillon 80-luvulla asiat oli vähän toisin kun nykyään ja kissamme teki pentuja eikä leikkaus tullut vanhoilliselle isälleni kysymykseenkään, emmekä me lapsetkaan kamalasti asiaa ajatellut. Pentueesta oli tarkoitus pitää kaksi hengissä ja tappaa kaksi (iskä tappoi kissanpennut alle viikon ikäisinä ja suht inhimillisesti et hyshys). Koska siihen aikaan tummat pojat oli jostain syystä suosituimpia kissoja päätimme pitää tumman pojan sekä vastakohdan eli vaalean tytön, vaalea poika ja tumma tyttö joutuivat siis tappolistalle. Vaan kuinka kävikään. Pentujen emo oli fiksu ja piilotteli pentuja aitan alla ensimmäiset viikot ja kun toi pennut esiin ei iskä enää viitsinyt niin vanhoja pentuja tappaa. Hyvä niin, sillä Mila oli tuo tumma tyttö.
Harvoista pentueista tämä oli ehdottomasti paras. Mielettömiä vipeltäjiä ja niin suloisia. Leikimme kissoilla missikisoja ja Mila oli aina ehdoton voittaja. Pohdimme jopa mitä kissat olisivat jos olisivat ihmisiä, Mila oli ehdottomasti malli/missi, toinen tyttökissa, Muusa, olisi ollut oopperalaulaja mielettömän korkean miunsa takia. :D
Hauskin muisto näistä pennuista oli tapaus jonka todistin keittiön ikkunasta. Yksi pennuista kökötti rauhassa keskellä pienehköä ajotietä (sellainen pihassa oleva painauma lähinnä), toinen pentu seisoskeli toisella reunalla tietä ja kolmas kissa toisella. Nämä kaksi reunalla olevaa päättivät yhteistuumin hyökätä keskellä haaveilevan kissan kimppuun. Vaan keskellä oleva olikin tilanteesta perillä ja astui muutaman askeleen eteenpäin juuri kun oli saada niskaansa kaksi sisarta ja näin nämä kaksi onnetonta hyökkääjää törmäsivät toisiinsa. :D
Toinen hassu muisto näitä pennuista oli syöminen. Silloin 80-luvulla kissoille annettiin tietenkin maitoa, meillä pennut söi viilikupeista. Vaan jostain syystä kaikki halusi tunkea aina samalle kupille ja pennut oppivatkin syömään pää vinossa. Kun käänti pään vinoon ja latki kupin reunasta tukki pää koko purkin ja muut eivät mahtuneet kupille. Mila söi vielä monen vuoden päästä pää vinossa vaikka oli talon ainoa kissa. :)

Semmosia, paljon lisääkin on, niistä ehkä myöhemmin?
Ensimmäisessä kuvassa on muuten minä, vuosi taitaa olla 1989 jos en ihan väärin muista/laske. Toinen kuva on vain viikkoa paria ennen Milan kuolemaa. Muistan hihkaiseeni pikkusiskolle "Mila on kuollu!"...niin kuolleelle kissa nukkuessaan näytti. Kunpa olisin vain tiennyt....