Käykää tykkäämässä Annista. Alareunasta nimellä Anni, ette voi erehtyä vaikka tuleekin pari vaihtoehtoa. :)

Nyt on Sippunen käytetty lääkärissä. Aika sota oli saada Sinni koppaan lähtiessä. Juostiin olkkaria ympäri ja hätäkakatkin tehtiin sohvan alle. Lopulta koppaan mentiin kuitenkin ihan omin jaloin.

Korvapunkkeja lääkärikin epäili vaikkei kokeita ottanut. Ei tuon villipedon kanssa pahemmin kokeita oteta. Stronholdia sai nahkaansa ja toivottavasti asia on sillä selvä. Kotiin päästyä Sinni painui sohvan alle mököttämään ja on siellä vieläkin. Voi toista. Ja voi mua ja 60 eurolla köyhtynyttä lompakkoa (tai itseasiassa pikkusiskoa kun siltä jouduin lainaamaan).

Korvapunkkeja sillä Sinnillä varmaan on. Sain vähän kurkattua korvaan ja mustalta näytti. Varasin juuri huomiselle ajan lekuriin. Vielä kun keksisi mistä repisi 60 euroa. Just niin mun tuuria tämäkin!

Siivouksen yhteydessä löytyi taas kasa pillejä. Annikin innostui leikkimään. Sinni ei oikein mehupillejä ymmärrä, mutta kovin kiinnostanut oli Annin leikistä. :)

Sinni-paran korvan takana oleva haava on taas auki. Jo se pari päivää kerkesi näyttämään paremmalle. Tekisi mieli viedä lekuriin, mutta rahat on loppu eikä lisää tule vielä ainakaan viikkoon, jos sillonkaan. Tyhmä Kela ei ole tehnyt päätöstä työkkäristäni joten ei hajuakaan saanko rahaa ennen kuun vaihdetta. Eikä niistäkään rahoista oikeasti olisi varaa (hirveä vuokrarästi painaa niskaan). Voihan murheenkryyni. Mitäs tommonen peruslekurireissu ylipäätään maksaa?

Sinni liittyy stressipoksien pureskelijat ry:n.
On *pthyi* se *pthyi* vaan *pthyi* niin *pthyi* rentouttavaa *pthyi*. Ihana siivo sanoo äippä.

Vitsi mulla on kovasti asiaa. Etenkin iltasin ruoka-ajan lähestyessä. Olen myös huomannut, että tuo ihminen on loppujen lopuksi aika veikeä jättiläinen. Rapsutukset ja silitykset on kivoja eikä niitä kannatakaan pelätä, kiinni mä en vieläkään anna, mutta koskea saa. Joskus purisenkin kovaa päälle. Ei siis huonompaa elämää täällä vietetä. Ruokaa saisi ehkä tulla useammin, mulla kun on aina nälkä.

Sinni

Vielä mä opin kirjoneulonnan, sinnikkäästi kun väännän. Vähän kyllä ärsyttää langan vaihtelu ja lankalenkit takana, mutta olen vannonut tämän oppivani! Neulegraffiti tästäkin siis syntyy.

Ei ole tullut otettua uusia kuvia, joten yksi joka on jäänyt roikkumaan. :)

Sinnillä on punainen näppy/haava korvan takana. Vaan mites tutkit miten paha se on tai hoidat sitä kun kisu ei anna kiinni. Damn! Toivotaan, että se on vain joku pikkujuttu joka punottaa kun Sinni ahkerasti korvaan tänään rapsutti.

Voi haukotus!

Mitenkäs teillä joilla on useampi kissa. Kun kissat painii tai muuten rallaa niin muriseeko/sähiseekö ne toisilleen? Anni tuppaa murisemaan usein Sinnille vaikka selvästi tahtoo vain leikkiä. Onko semmonen yleistäkin?

ps. Osallistutaanpas tällä myös kissakuvahaasteeseen!

Jonkun aikaa sitten Aamulehden katukauppias jakoi myös karkkeja. Piti ottaa kaikkia mahdollisia. Tuskin malttoi syödä kun oli niin kauniita. Ei muuten olleet yhtään niin pahoja kun kuvittelisi. :)