Sisko poikansa kanssa kävi kylässä. Anni löysi heti uuden kivan paikan nukkua.

 Sisko lahjoi vielä lähtöaamuna kukilla. Auettuaan olivat kun hääkimppu. Huom. tämä on tuore kuva, otettu viikonloppuna! :D

Paitsi takaa löytyi petollinen piikittelijä.

 Nämä taitaa molemmat olla vapulta. Teekkarikuoro yllätti normiruokakauppareissulla.

Tämä on ainakin vappuna, kaksi Angry Birdiä tapasi lopulta taivaalla. Kannattaa ehkä klikata suuremmaksi ja huononäköisempien kaivaa suurennuslasi. ;D

 Annin heinään on eksynyt joku outo kaveri.

Tätä vesipisara-ilmiötä olen hämmästellyt jo vuosia. Miksi tuoreen heinän päähän nousee/tulee pisaroita? Käykö muillakin kissan heinien kanssa näin? Kastelen heinän aina aluslautaselle ja se kasvaa sisällä.

Lopuksi heinien suurkuluttaja itse pallosilmineen. Kerrankin neitillä on silmät kunnolla kuvassa auki. :) Jotain kiinnostavaa taisi olla minun takana, en kyllä tiedä mitä.

 Annnnnnnniiiiiiiii! 

Kissa jäi kiinni sohvan kynsimisestä kun löysin vaahtomuovipalasia lattialta. Päällisessä ei jälkiä näy, joten en osannut epäillä. Turha kai mainita, että kiipeilypuu jää valokuvaajan selän taakse...

Neiti Viaton testaa uusia koreja heti kun ne sisään kannoin.

 Oho, tälläinenkin jäänyt koneelle. Joulukuun lopulla esittelin komean mustelman jonka sain joululomalla. Mindy silloin näki mustelmassa kissan.

 Kun mustelma hieman haaleni, kissa ilmestyi myös keskelle. :)

Olen talven aikana sijaistanut monessa päiväkodissa, yhden kahvihuoneessa oli tälläinen söötti Arabian (teemapohjainen) muki. Miltähän vuodelta tämä on? Miten tämä on mennyt minulta ihan ohi? Olen jo vuosia kuitenkin keräillyt näitä kausimukeja. Kausimuki tämä kai on?

 Jos lukijoissa on vielä joku joka ei tiedä miksi Anni on Pitkätassu, niin tässä neiti ominaisuudessaan, tassu pitkänä.

Ja hienon neidin taideteos, kirkas pinkki pilli aseteltuna punaisen raksukupin päälle, ei keskelle, vaan erikoisesti hieman reunalle. Tämä on vaatinut niin värisilmää kuin tassutaitoa (eikä kissat edes erota punaista väriä!). Ei ole arki tylsää meillä kun kodissa on taiteilija!

 Palataan vielä hetkeksi talveen.

Kerran aiemminkin olen nähnyt lumipitsin parvekkeen katossa, parisen vuotta sitten. Alkuvuodesta näin toisen kerran. On se vaan kaunis.

Hieman huono kuva kun kaveruksilla oli niin kova vauhti etten meinannut keretä kaivamaan puhelinta esiin! Yksi talvinen päivä bussipysäkillä nähtyä siis, papparainen rollaattorilla jota veti koira. Vauhti siis tosiaan oli kun koiravaljakolla!

 Annilla on jo kuukausia ollut tapana retkottaa sohvalla iltaisin maha kattoa kohden. Ikävä kyllä myös sohvan käsinoja saa vähän kynsistä samalla.

 

 masurapsuja!

Tätä "opetellaan" joka viikonloppu, eipä sitä pitkän työviikon jälkeen muuta jaksakaan. Olen siis töissä joka arkipäivä (sijainen, mutta nyt on pitkiä putkia ilman arkivapaita), työmatkakin on ihanat tunti kaksikymmentä bussilla ja vapaa-aikana pitäisi lukea pääsykokeisiin, loppu aika meneekin nukkuessa.

Hah, tuore kuva, parin päivän takaa. Kevät häikäsee. :)

 Ei auttanut edes onnenpurasut, ei tullut mitään lotosta.

Neidin hienoiset vihjeet, tuijotus, pään pyörittelyä ja lepuuttelua pöydällä. Huokailut vain puuttuu. Taitaa olla nälkä. ;)

ps. Alemmasta kuvasta muuten huomaa selvästi miten Annilta "puuttuu" toiset kulmakarvat. Kyllä ne siellä oikeasti on, ne on vain mustat. Vuosia niitä oli vain kolme, mutta nyt on ainakin viisi!