Nuuh, nuuh, kevät tulossa.

Mutta miksi istutaan kynnyksellä vaikka parvekkeelle pääsy on vapaa?

Kissan korvat on ihan höpöt takaa päin katsottuna. Taptap päälaelle. ;)

[klikkaa kuvia niin näet suurempana]

Ei tuo muistikortti toimi. Kiukkukiukkukiukku! Sain pienelle muistikortille surkean pätkän lumipallokopittelusta. Melkein kun Misse! :D Harmittaa vaan kun se monen minuutin pätkä jäi tolle hajonneelle kortille ja tuskin sitä sieltä koskaan saan. Täytyy kaivaa kuitit ja käydä ensi viikolla kitisemässä tuosta. Toivotaan talvikelejä vielä muutamaksi päiväksi. ;)

Tämmöset varpaanlämmittimet tuli tehtyä yksi ilta. Mulla kun usein palelee varpaita, mutta kokonainen villasukka jalassa muu jalka hikoilee. Nuo pysyvät paikallaan kun reuna on tiukka, saas nähdä löystyykö se siitä, tarvitseeko sitten soveltaa jotain kuminauhaa... Nyt ainenkin toimii. :)
Nuo on siis ihan vain kärjestä aloitetut villarit jotka on lopetettu kun tuo jalkaterän paksuin osa loppuu.
Ohje Ullassa.



ps. Kiukkutaso on katossa. Leikittiin äsken Annin kanssa lumipalloilla parvekkeella ja sain tosi hauskan videopätkän siitä. Akku vaan loppui ja kun äsken hieman latautuneella yritin siirtää videota koneelle sanoi kamera "muistikorttihäiriö". En koko muistikorttiin edes koskenut! Kokeilin toista muistikorttia ja se toimi ihan hyvin, tosin se on se pieni johon ei mahdu mitään. Takuu on onneksi voimassa, mutta myyntipiste on toisella puolella Tamperetta ja bussikortti on nollilla, rahaa tulee ensi kuussa. Tuo lumi tuskin pysyy parvekkeella edes iltaan asti. Toivotaan vain, että muistikortti alkaa pelaamaan kun tungen jossain vaiheessa täyden akun paikalleen. Muuten tältä savuu korvat.

Olen aina sanonut ettei kissan paikka ole kirjahyllyssä, mutta tämähän ei periaatteessa ole kirjahylly kun tässä ei ole kirjoja. :D

Tyynyn lisäminen osottautui hyväksi ideaksi.

Siellä hyllyllä Anni nukkuu nytkin, koko päivän nukkunut.

Vinon tason käyttö on vielä hieman pelottavaa, vaikka päällystin sen kankaalla ettei tassut luista.

Namin perässä mennään, että viuh. Ilman namia ei oikein, mutta eiköhän se siitä.

Hop, näin mennään ylimmälle tasolle.

Josta näkee piiiiiitkälle. :)

Roskien vieminen kannatti taas! :D
Löytyin tuommoinen kaksiosainen kirjahylly roskakatoksesta. Ensin tosin katsoin, että kyseessä olisi kolme osaa kun toinen osa oli sahattu kahtia. Kysyisinkin lukijoilta onko tuohon korjaamiseen mitään hyvää ratkaisua? Pysyisikö jollain liimalla? Jotain nauloja joita saisi piiloon? Mistä ostaa? Tuo sahauskohta on toiseksi ja kolmanneksi alimman hyllyn välissä joten painoa päällä on. Tällä hetkellä välissä ei ole mitään kiinnikettä ja yläosa pysyy paikallaan vaikka vähän heiluttaisi tai liikuttaisi. Olisi kuitenkin ihan kiva saada tuo oikeasti kiinni ja siistiä reunaa. Siistiminen ei tosin taida onnistua kun maalin kanssa. Jossain vaiheessa tuon voisi kyllä maalata sillä asunnossani ei ole mitään harmaata. Maalit tuppaa vaan olemaan kalliita. :( Kaikkia vinkkejä korjaamisen suhteen siis otetaan vastaan.

Annikin tykästyi hyllyihin. Annoin kissan hyppiä hyllyissä ja siirsin äsken tuon ehjän hyllyn kiipeilytelineen viereen. Tällä hetkellä noille ei varsinaisesti ole paikkaa eikä käyttöä. En viitsi alkaa täyttää niitä tavaroilla kun muutto kerran on edessä muutaman kuukauden sisällä (kerroinko, että sain "häädön"?). Uudessa kodissa nämä toivottavasti pääsevät oikeaan virkaansa eli kirjahyllyksi. Saas vaan nähdä onko Anni samaa mieltä vielä silloin jos annan sen nyt hyppiä noissa. ;)

Ostin pääsiäiseksi söpöjä tipuleivoksia, osottautu maultaankin todella hyvälle. Vähän semmoinen Runebergin torttumainen torttua ja makeahko päällinen. nam.



Tässä yksi ilta telkkarista tuli taas Suomen Huippumallin mainos, siinä lopussa on se juontaja höpöttämässä. Digiboksipas päätti jumittaa juuri silloin! Ja katsokaa mikä ihana täydellinen mallihirviö tulikaan aikaiseksi! Klikatkaa isommaksi niin näette nenän jolle suosittelen leikkausta. Tälle vaan nauraa joka kerta. Jotain hupia vaikka boksin pätkiminen joskus raivostuttaakin. :D

Äitin oma stalkkeri... ;)

"äippä on istunut tossa koneella jo vaikka kuinka kauan..."

"höh, ei se huomaa..."

"ääääiiiiitiiiiiiii, sun oma naumau tässä"

"tehtävä suoritettu"

Yritä tässä sitten olla nauramatta. :D

Ostin tänään Annille sellaisen labyrinttisen namipallon josta on ollut puhetta Aktiivitassuissa. Pari kertaa pyöräytin kissalle malliksi ja sen jälkeen pallo onkin pyörinyt tassujen toimesta. Voipi olla, että hupisyönti lisääntyy, mutta laitoin palloon tavallisia raksuja ja eipä se haittaisi vaikka tuo kissa vähän läskiä saisi. Video on vähän huono, mutta menkööt on tuo toka pyöräytys niin söpö kun tassua pitää venyttää. :D

Kuvassa on namiboksi, jonka idea myös aktiivitassuista vai olikos se Perditan blogista (?), sekin on joka yö käytössä.

Nuuh nuuh, taitaa olla kevättä ilmassa kun Anni tykkää istuskella avoimen oven ääressä. Parvekkeellekin pitäisi päästä jatkuvasti ja sieltä ei sisälle tultaisi vaikka äipän varpaat jäätyy. Eilen Anni pyydysteli jo jotain verkon välistä. Liekö ötökät heränneet?

Alla kuva Annin lempipallosta. Tuo ja sen lähes identtinen kaksonen, on oikeastaa ainoa pallo josta Anni tykkää. Pyörii hyvin ja pienellä tassun heilautuksella lähtee liikkeelle ja lujaa. Muutamana aamuna olen kyllä miettinyt olisiko parempi ollut ottaa yöksi pois, mutta kun sinnikkäästi pitää silmiä kiinni uni tulee yleensä takaisin. On tuo "pingispallo" kuitenkin hiljaisempi kun superpallo.


Otan muuten edelleen vastaan vinkkejä äikän kurssin kirjaksi. Saatiin lisäaikaa pääsiäisen yli. Huomenna varmaan menen käymään kirjastossa uudelleen. Lainasin tosiaan muutaman kirjan, mutta ei jostain syystä oikein mikään niistä innosta tarpeeksi. Liekö Seitsemän veljestä syönyt lukuinnon kun uusi suomennettu Potterikaan ei tunnu maistuvan! Saa myös vinkata hieman paksumpia kirjoja, mutta ei yli 200 sivusia. Paksumpi kirja pitää sitten olla niin hyvä, että sitä ei malta laskea käsistä. ;)
Viime vuosina olen lukenut lähinnä Kaari Utriota, Potteria ja sitten sellaista perusnaisten hömppää. Eli mitkään todella vakavat kirjat eivät ihan hirveästi innosta. Jostain syystä miesten kirjoittamatkaan ei monesti maistu.

Iskällä oli synttärin eilen. Tälläsen paketin pistin menemään viime viikolla.

Ensimmäistä kertaa muuten neuloin raidalliset sukat kahdesta langasta. Tähän mennessä olen suosinut noita valmiiksi raidoitettuja. :D

Sinnikäs yskä/kurkku ärtymys kiusaa. Välillä on ihan ok ja sitten on taas niin kaktus kitusissa. Ikäväkseni viime vuonna ainoa minun kurkkuuni toimiva lääke vedettiin vielä markkinoita. Laatikosta löytyy pari hassua Silomat tablettia enää. Mitä mä teen kun ne loppuu?!

Ihan tyhmää. Minen ole koskaan saanut mitään oireita noista tabuista, eikö ne olisi voinut myydä niitä mulle jatkossakin. Oliko pakko vetää pois markkinoita. Tietääkseni tilalle ei edes ole tullut mitään vastaavaan. Vai?

Ai niin, lupasin sitä kissapostausta, sorry unohdin. :)

Tässä kuitenkin tämän viikon kissakuvahaasteen kuvia eli laatikkokissat. Näitähän meillä riittää!

Ensimmäisessä kuvassa Anni on hilannut laatikon keskelle lattiaa. Tovin se sitä raaviskelikin ja pureskeli ennen kun sai lootan sopivaan paikkaan. Viime päivät on tuota laatikko pitänyt raapia ja paukutella, tiedä sitten miksi. Ehkä se pehmenee näin hyväksi nukkumapaikaksi?

Alemmassa kuvassa äippä on palauttanut laatikon paikalleen. Siellä laatikossa Anni muuten nukkuu juuri nytkin kun tätä kirjoitan. :D

Seitsemän veljestä on luettu ja kokeen analyysikin kirjoitettu. En halua nähdä ko teosta enää ikinä! Huh.
Ensi viikolla alkaa seuraava kurssi jossa olisi luettava taas kirja, itseasiassa se pitäisi olla luettuna ja analysoituna kurssin alkuun mennessä (hah!).
Menen huomenna kirjastoon kirjaa etsimään. Onkos kenellekkään mikään kuvan (klikkaa isommaksi) luetteloitu kirja tuttu? Joku alle 200 sivunen ja viihdyttävä? :)

Huomenna lupaan postata kissajuttuja taas!

Tiedättehän miten hyvä kirja vie mennessään ja huomaamatta lukee 50, jopa sata sivua. Potterit luen parissa päivässä niin mukaansa tempaavia ne on. Nautin hyvin kirjoitetusta kirjasta ja lukemisesta ylipäätään.

Sitten on kirjoja jotka ei etene mitenkään. Yleensä parin lauseen jälkeen jo tietää onko kirja luettava vai palaako se kirjastoon lukemattomana. Huonoja kirjoja en lue vaan palautan ne, monesti palautan ihan hyviäkin kirjoja jos ei ole aikaa lukea.

Tämä on kuitenkin pohjanoteeraus kaikissa kirjoissa ikinä. Tästä tuskasta en edes pääse eroon sillä tämä on pakko lukea, kouluhomma. Seitsemän veljestä. Vaikka kuinka sitkeästi yrittää lukea ei kerralla kykene rikkomaan 20 sivun rajaa, yleensä jo neljän sivun jälkeen jo laskee montako on lukenut, montako vielä jäljellä. Miten voikin kirja olla näin huono ja silti kehuttu klassikko. Mistä ihmeesä se klassikon maine tulee? Koska se on kirjoitettu 1800-luvulla?

Tai ehkä minua ei vain sytytä uppiniskaiset toisiaan kivillä viskovat jurottavat idiootit? Mitä mielenkiintoista voi olla seitsemässä mäntissä jotka polttavat talonsa (tähän mennessä jo kahdesti), tappelevat ja käyttäytyvät kun pienet lapset? Olenko todella ainoa jonka mielestä Seitsemän veljestä on todella huono teos?

Hommaa ei myöskään helpota pitkät ja jaarittelevat vuoropuhelut ja junnaava kirjoitustyyli. Klikkaa kuvaa niin voit nauttia pätkän verran. Eikä tuo edes ole pahimmasta päästä! Kaukana siitä.. Tämä menee takaisin lukemaan, torstaihin aikaa ja 100 sivua jäljellä.