maanantaina, maaliskuuta 18

 Ei auttanut edes onnenpurasut, ei tullut mitään lotosta.

Neidin hienoiset vihjeet, tuijotus, pään pyörittelyä ja lepuuttelua pöydällä. Huokailut vain puuttuu. Taitaa olla nälkä. ;)

ps. Alemmasta kuvasta muuten huomaa selvästi miten Annilta "puuttuu" toiset kulmakarvat. Kyllä ne siellä oikeasti on, ne on vain mustat. Vuosia niitä oli vain kolme, mutta nyt on ainakin viisi!

lauantaina, maaliskuuta 9

 Pläjäys vähän kaikkea vanhempaa ja pari uudempaakin. Vielä siis riittää viime vuotisiakin juttuja, kohta voisi ladata kamerasta uuden satsin jo "vanhentunutta". ;)

 Vuosia etsin bioroskikseen erillistä kantta, mutta lopulta luovutin ja väkersin sellaisen itse pahvista, kauniista lehden kannesta ja kontaktimuovista. Nyt vasta kuvaa katsellessa tajusin miten osuva leivoskansi on bioroskiin!

 Siskonpoika täytti yksi vuotta syksyllä.

 Oma isäni taas täyttää huimat kuusikymmentä huomenna, kortti meni perille jo viime viikonlopun juhlissa (synttäreiksi lähtivät reissuun, lentokone itseasiassa nousi ilmoihin puolisen tuntia sitten). Nyt jännätään vain onnistuiko lahjojen tilaaminen ja mitä porukat on mieltä. Täytyy jossain välissä laitella tekstiviestiä ja kysyä. :) Kai tämän nyt voi vihdoin paljastaa? Eihän he koneessa nettiin pääse... Tilasimme siis isosiskon kanssa heille juhla-ateriat koneeseen ja pientä naposteltavaa hotellillekin. Emme kertoneet mitään, paitsi sanoimme lahjan tulevan syntymäpäivänä, joten ylläriksi jäi koko juttu! Pienin sisko oli apurina murtautuen (!) iskän sähköpostiin etsiessään lentotietoja, mutta siskollekaan ei paljastettu millainen yllätys odottaa. Pienin sisko on siis itsekin siellä koneessa kohti kaakkoa.

Kortin idea lähti muuten limupullotaiteesta, jota voisi kyllä kokeilla ihan alkuperäisenäkin. Korttiin ei vain mahdu tuollainen pullonpohja.
Sain myös vihdoin tilattua sen uuden Anni-kortin! Vanhatkin on julkaistu blogissa.

torstaina, maaliskuuta 7

 Annillahan on aika korkeat ja viehkeät takajalat, koko kissa on malliltaan sellaista itämaista hoikkaa ja pitkää.

Joskus yritin jopa kuvata Annin jalkoja, mutta tietäähän sen ettei siitä mitään tule kun käy makaamaan kameran kanssa lattialle. Kissat...