perjantaina, lokakuuta 29


Toinen kissakuvahaasten heti perään, aiheena minun ehdottama "ensimmäinen päivä/kuva". En tiedä mikä oli ensimmäinen kuva, mutta tämä oli nimellä "kissa" joten eiköhän tämä aika ensimmäisiä ole.

Anni oli heti kopasta päästyään kun kotonaan. Nuuhki ympäriinsä ja heittäyty lattialle leikkimään ja rapsutettavaksi. Hurmuri alusta asti. Vuosi oli siis 2006 ja elokuun loppu, kun huomasin suloisen viirunenän Boondocksin sivuilla. Olin jo jonkun aikaa etsinyt kilpparityttöä, mutta sitten menin ja rakastuin mustavalkoiseen (en ole koskaan suuremmin pitänyt mustavalkoisesta värityksestä kissoilla, enkä pidä vieläkään!). :D

Anni on osottautunut ihan täydelliseksi kissaksi minulle, kertaakaan en ole katunut Annin ottoa vaikka joskus toki hermot menee tai pohtii olisiko elämä kuitenkin helpompaa ilman kissaa. Vaan kun miettii miten paljon iloa Anni on elämääni tuonut ei voi olla kun kiitollinen miten arpaonni suosi kun tuon kisun valitsin pelkän kuvan perusteella. Kissoilla on niin monia luonteenpiirteitä joista en pidä mm. tuhoaminen, yltiösosiaalisuus, jatkuva maukuminen, vaativuus, protestoiminen ja yliriehuminen (verhot alas ja sitä rataa). Anni ei omaa yhtään näistä. Anni on toki sosiaalinen, mutta viihtyy myös itsekseen eikä seuraa perässä, pääasiallisesti se kiltti ja jollain tapaa Annista paistaa kiitollisuus, ihan kun se ymmärtäisi olla kiltti ja tyytyväinen elämään, koska pelastin sen... eihän kissa semmoista ymmärrä, mutta...

sunnuntai, lokakuuta 24


Kissakuvahaasteen aiheena kodinkone. Osallistutaan nyt pari vuotta vanhalla kuvalla entisen asunnon ajoilta kun ei Annilla juuri ole mielenkiintoa kodinkoneita kohtaan. Kuvassa Anni ehkäisee isomman vesivahingon havaitsemalla, että juuri asennetun astianpesukoneen liitos vuotaa.

Bonuksena video muutaman vuoden takaa. Pienet aivot ei käsitä...

torstaina, lokakuuta 21


Toivottavasti Annikin ajattelee näin eikä "mitvit toi taas rääkkää!". :D

[via seattlepi.com]

maanantaina, lokakuuta 18


Keväällä jo kuvasin millaista meillä on lihatalkooiltana eli kuinka reilu kuukauden välein pistelen lihat paloiksi Annille. Ostan siis noin kuukauden välein kasan lihaa, annan sen seisoa pöydällä hetken, että ei ole umpijäässä, pilkon annospusseihin vaa'an kanssa ja näin on evästä pitkäksi aikaa.


Unohdin kuitenkin kertoa vinkin miten erottaa lihat toisistaan. Pakkaan lihan siis annospussiin jolloin joka ilta otan pakkasesta aina uuden pussin jääkaappiin sulamaan. Illalla nostan pussin (lautasella) pöydälle noin ½-1 tunniksi ennen tarjoilua, jonka jälkeen pistän taas uuden pussin pakkasesta jääkaappiin.


Jokainen pussi on värikoodattu villalangalla. Väri kertoo mitä pussi sisältää ja pakastimen ovessa (sisäpuolella) on teipattuna ruokalista jota seurataan. Nyt sattuu olemaan vähän köyhä lista kun kaupassa ei ollut hirveä, peuraa eikä lammasta. :( Hevonen listalla on! Tarjosin eilen Annille hevosta suikaleena ja kappas, se meni osakseen jopa kitusiin! Syy oli kun olikin siis aiemmin lihan muodossa, neiti kun ei jauhettua kelpuuta.

sunnuntai, lokakuuta 10


Kesällä valmistu kesävillarit.


Nämä on jo tosi vanhat, mutta on jäänyt lopputulos esittelemättä. Pesin ne, jonka jälkeen toinen oli normaali kokoinen, toinen kutistu hieman. Pesin uudelleen monet kerrat, mutta toinen on sinnikkäästi isompi. Ovat siksi vähän huopuneet.


Nämä lapaset on ties kuinka kauan sitten tehty, oli viime talvenakin käytössä. Jotenkin aina unohdan postata tänne näitä tekeleitä. ;)

keskiviikkona, lokakuuta 6


Vaikka kuvassa ei kieltä ole niin kyllä se sitä maitoa lasista lipitti. :D Aika herkkua tais olla.

Kellään muuten vinkkejä miten saada kissalle syötettyä rasvoja? Anni ei huoli öljyjä tai voita (suolaton) semmoisenaa eikä ruuan seassa. Kokeiltu aika montaa merkkiä, mutta jos jollain on antaa joku vinkki mikä menisi nirsommallekin niin otetaan mielellään vastaan.

tiistaina, lokakuuta 5


Tarjouksessa oli tässä menneillä viikoilla (K-superissa) GB:n laatikkojädet. Ostin ihan kokeilu mielessä kun 3 euroa kaksi boksia oli. Jestas! Syntisen hyvää jäätelöä! Siis voi elämä! Ostin toisetkin kaksi ja olisin ostanut kolmannetkin, mutta rahat ja tarjous loppui. Yleensä en pahemmin perussuklaajäätelöstä perusta, ihan jees, mutta jos jotain muuta on otan muuta. Tämä oli kuitenkin jotain sanoin kuvaamattoman ihanaa. Tuo omena-kanelikin oli todella hyvää, mutta ylläri kyllä, suklaa vei voiton.


Tämä on sitten ihan bonus, ei-syötävä suositus. ;)


Eli Lorealin matta morphose-meikkivoide. Olen koko 15 vuotisen meikkaamisurani (15v lähtien aina meikit kun ulos lähden) vältellyt meikkivoiteita, koska ne on aina epätasaisia ja raitana kaulalla. Viime talvena ihoni punoitti hulluna (siitä oli täälläkin juttua) joten kokeilin naistenlehden mukana tullutta näytettä, juurikin tätä matta morphosea. Pieni näyte riittää useampaan kertaan ja jälki oli uskomattoman luonnollinen. Ei kun kauppaan siis ostamaan putelin.

Vaahtomainen "voide" on äärimmäisen riittoisa, eka purkki menossa, jälki on todella huomaamaton eikä raitoja saa aloittelijakaan aikaiseksi. Ei ole mitenkään hirveän peittävä, mutta tasoittaa ihonvärin siististi pitäen kuitenkin sävyn luonnollisena, ei mitään maski-efektiä siis. Levitys onnistuu ihan omin sormin ei tarvitse murehtia tosiaan raidoista tai epätasaisuudesta. Minä meikkivoiteiden vihaaja olen käyttänyt tätä viime talvesta asti joka kerta kun meikin laitan. Se kertoo jo paljon. :)

sunnuntai, lokakuuta 3


Olen kysynyt tätä ennenkin, mutta josko lukijakunnassa olisi uusia tai viisastuneita? ;) Ostin jälleen tälläisen kukan, olen tappanut näitä pari, mutta minä en ole viisastunut. Nyt tämä näyttää tekevän samaa mitä aiemmat sukulaisensa, tiputtaa kaikki lehdet. Mikä kukka on kyseessä ja miksi se tekee itsemurhaa? Edellisessä asunnossa se edellinen kukka oli valoisalla itäikkunalla, tämä on hieman hämärämmällä länsireunalla johon ei suora aurinko taida koskaan paistaa. Kastelen kerran pari viikossa kuten muitakin kukkia.

Tämä yksilö on aika vauva vielä, edelliset on olleet isompia ja niissä on ollut selkä puumainen varsi.

Pitkästä aikaa makutestiä, entinen jäätelötesti on siis laajentunut.
Näitä tehoshotteja jaettiin kaupassa kassalla ilmaiseksi. Olen monet kerrat ostanut tehon poretabletteja, sillä ne on näpsä energiapaukku jota voi kuljettaa mukana ja säilyy pitkään, makukin on ok. Tämä tehoshotti sen sijaan on aivan järkyttävän makuinen. Muistatteko lapsuudesta sen vaaleanpunaisen litkun, antibiootti muistaakseeni, lantraa sitä perinteisella teholla ja saat tämän tehoshotin makuisen litkun. Onneksi oli ilmainen!