Ostin tuossa keväällä Lumenen valokynän, joka osottautui aika sudeksi. Valokyniähän saa yleensä uutena pyöritellä/klikkailla aika tovin ennen kun mitään tököttiä tulee. Tätä ostamaani sai kuitenkin naksutella toooodella kauan, varmaan puolet enemmän kuin normaalisti. Sen lisäksi joka kerta kun halusi lisää tuotetta, piti odottaa päivä, siis kun klikkasi, mitään ei tullut, ennen kun noin vuorokauden kuluttua. Hankaloitti hieman kun yksi klikkaus ei riitä kerralla ja sitä toista sai odottaa seuraavaan päivään tai sitten klikkailla korkin täyteen, edellisenä päivänä.

Ajattelin vian olevan kynässä ja kävin ostamassa uuden, itseasiassa kaksi uutta, koska kaupassa oli tuplapakkaus yhden hinnalla (samaa merkkiä kun se rikkinäinen kynä). Vaan hah! Ne kaksi muutakin olivat maanantai kappaleita! Pistin sitten valituksen Lumenelle ja lähetin pyynnöstä kynätkin heille. Jonkun ajan päästä sain mojovan korvauksen! Kaksi ripsiväriä, toinen veikeä pinkki, huulikiilto, kulmageeli, neljä valokynää ja läjän testereitä! Ei, laskutaidossa ole ole vikaa, kuvasta puuttuu yksi valokynä, joka oli erilainen kun nuo kolme. Eipähän tarttee ostaa valokyniä vähään aikaan. :D Huulikiillon ja ripsivärit lahjoitin siskolle, itse kun en niillä tarvinnut. Kyllä valittaminen vaan kannattaa. :)

Toinenkin meikkikuva sopii niin teemaan. Peiteväriini muodostui ihan vahingossa naaman kuva tai toinen silmä ei näkynyt aluksi ihan kunnolla, sen tein sitten näkyvämmäksi tarkoituksella. Näettekö te kasvoja joka paikassa? Minä en suuremmin, mutta mitä enemmän noita kuvia on katsellut, sen paremmin niitä näkee itsekin ympärillään.

Muutamia tälläisiä bongattuja juttuja taas. Laitan nippuna niin tulee postattua muutakin eli enemmän kissajuttuja. ;) Aikanaan kierti se sitkeä huhu EU:n määrittelemistä kurkuista, kuinka kieroja ne sai olla ja sitä rataa. Nämä direktiivithän on monet sellaisia "tottele jos huvittaa" juttuja ja Suomessa ne otetaan kovin vakavasti eli totellaan aina. Paitsi ehkä meidän K-superissa, jossa kurkut saa olla juuri sellasia kun heitä huvittaa, "klommolla" tai vinksalla, antaa kaikkien kurkkujen kukkia vain.

Tampere-talon bussipysäkillä, myös yliopistolaiset käyttää sitä paljon, oli ainakin keväästä vielä tälläinen söötti tarra. En tiedä onko se enää kun ko alue on vähän remontissa ja bussilinjojen ja aikataulujen uudistuksen takia pysäkit on käyty läpi. Minua tuo ainakin lohdutti joidenkin luentojen jälkeen kun tuntui, että suurin osa jutuista meni ohi ja korkealta. Ei ole aina niin helppoa opiskella yliopistossa työläistaustalla.

Jotain se työläistausta sentään on opettanut, työn tekemisen, ihan kotonakin jo mukulana. Siksi tämä meidän rapussa oleva yli-innokkaan (mies!)isännöitsijän lappu on jotenkin hupaisa. Eikä ole edes eka lappu. Onhan se toki ehkä tarpeen opettaa joitakin juuri kotoa pois muuttaneita nuoria siivouksen saloihin, mutta kyllä minusta olisi ihan hyvä siivota se asunto vähän tiheämmin kuin kerran kuussa. *yök*

Tämä oli joltain junareissulta, en muista enää miltä, mutta veikkaisin Tampere-Helsinki väliltä. Tehotyöskentelyä, läppärillä ja tabletilla, molemmat latauksessa. Ei se kyllä ihan sujunut, aika monta kertaa se tabletti tipahti johdon varaan roikkumaan, ehkä se johto oli siis ihan hyvä olla siellä seinässä. ;)

Edellisessä vilahtikin Annin heinä- ja vesipaikka. Kuvassa näkyi vai vesi, sillä kuvanottohetkellä heinä ei vielä kasvanut. Menossa on nimittäin testi! Minähän kasvatan Annille heinää läpi vuoden, koska sen avulla Anni ei oksenna, luit oikein, ei oksenna. Moniahan heinä juuri auttaa oksentamaan, mutta meillä menee näin päin, sopii minulle, oksut on ärsyttävä siivota, matolta.

Meillä kasvaa yleensä kauppahallin eläinkaupasta ostettu luomuvehnä-kaura-sekote sekä popkorni eli maissi. Olen aina suosinut tyyliä jossa liotan osa ja osan laitan kuivana, näin saa periaatteessa (uskomus) heinän kasvamaan neljässä erässä, vehnä ja kaura kun nousee ensin ja maissi myöhemmin, liotetut toki ennemmin kuin kuivat. Tänä kesänä tein kuitenkin testi! Istutin isoon kesäheinäkoriin neljässä ryhmässä siemenet, etuvasemmalla on liotettu vehnäkaura, takavasemmalla kuiva, edessä oikealla liotettu poppari, takana kuiva. Kuten ensimmäistä kuvasta huomaa, vehnäkaura oli syötävää huomattavasti ennen maissia. Alemmassa kuvassa taas popkornikin on päässyt vauhtiin. Hämmentäväksi kokeeni tekee, että ensimmäinen kuva on otettu 18.6 ja toinen 5.7, mikä tarkoittaa, että maissi kasvaa todella hitaasti, oli se liotettu tai ei. En tiedä onko kesäkuun säät olleet syynä, tuohan kasvaa avonaisella parvekkeella, mutta ei minusta kyllä heinissä näin suurta eroa ole koskaan ennen ollut, ainakaan sisällä kasvaessa. Kyllä maissikin on noussut syömäkuntoon viikossa tai puolessatoista, ei sillä koskaan kolmea viikkoa mennyt. :O Ehkä jatkamme testailua taas jossain vaiheessa...

Vuorossa kaikkea kasvava, kukkivaa ja semmoista kesäistä. Meidän talon pihassa on hassu puska johon tulee ensin kukat ja siten vasta lehdet. Tietääkö kukaan mikä tämä on?

Alkukeväästä parvekkeellani oli vain tämä asetelma eli helmililjoja ja tulppaaneja. Tosin sekin jäi hieman supertörkyisen parvekkeen varjoon. Kuvasta on tietenkin rajattu ulos kaikki siitepölykuorrutteiset tavarat. :D

 

Tässä sitten tulos kun puunasin, putsasin, kuskasin ämpärikaupalla vettä parvekkeelle. Löysin myös TAYSin takaa loistavan kukkamyymälän, kaupunkilaisen ongelma kun yleensä isot puutarhamyymälät on lähikunnissa tai muuten bussien saavuttamattomissa. Kukkarin bongasin ostoskassin kyljestä, näin siis yhdellä mummelilla pussillisen kukkia bussipysäkillä, päättelin hänen tulleen myymälästä bussilla joten ei kun googlaamaan.

Kuva on vähän erilaisempi kun tein sen Facebookkiin yleisön vaadittua kuvia puhtaasta ja kauniista parvekkeesta.

Verenpisara on edellisen kuvan jälkeen puhjennut todelliseen loistoon. Tälläisiä nippuja on useita ja jaksan ihastella niitä joka päivä. Tykkään verenpisarasta ihan hulluna, se kun on kaunis niin pulleina nuppuina, hieman auenneena kun täyteen "lentoon" lähtiessä.

Pari viikkoa myöhemmin löysin vihdoin Anttilasta pinkkeihin tyynyihini mätsäävät selkätyynyt.

Pinkithän ovat siis vanhat valkoiset pinkkiraitaiset tyynyt (ollut miljoonassa kesäkuvassa), olivat vain kovin haalistuneet ja viime kesänä sitten värjäsinkin ne koneessa. Samaan koneeseen löin myös selkätyynyt (otsikkokuvassa), mutta niiden sisus mureni omituiseksi töhnäksi, joten tarvitsin uudet tyynyt. Vaan kun Tiimaria ei enää ole, on halvat tyynyt kiven alla. Outoa kyllä, missään ei myöskään myydä mitään pinkkiä! Ostin itseasiassa Anttilan alesta ensin turkoosi-valkoiset, mutta ne eivät oikein sattuneet pinkin kanssa, joten hain seuraavana päivänä nuo keltaiset. Ne onneksi sopii oikein hyvin. Nyt pitäisi keksiä mitä tehdä niille turkoosi-valkoisille, aletuotteita tuskin voi palauttaa.

Anni esittelee, tietenkin, onhan neiti semmoinen linssilude ja tuolien ahkera käyttäjä, minuakin ahkerampi. Pöytäliina on muuten UFFilta parilla eurolla ostettu verho. ;)

ps. Kokeilen vähän tälläistä leveämpää pohjaa ja isompia kuvia. Kertokaa toki kumpi on parempi, entinen vai tämä? Itse jotenkin ajattelisin hieman isompien kuvien olevan parempi, itse kun ainakin olen laiska klikkailemaan isommaksi. :)

Koulun myötä sitä on tullut jotenkin kriittiseksi ja huomaa kaiken "väärän". Huomaatteko te mikä näissä mainoksissa on "väärin", ei siis mitään kirjoitusvirhettä tms, vaan noin muuten.

Minusta nämä on kovin asenteellisia ja luovat tietynlaisia mielikuvia. Ylempi on yliopiston mainos, tietenkin siinä on tyttö, hieman vakava, vaikkakin selvästi nuorekas. Värit on vaaleat, rauhalliset ja vakavat, teksti ja fontti antaa yliopistosta oman kuvansa, vakaa, säntillinen ja paikka jossa ei pärjää jos ei ota hommaa tosissaan.

Alemmassa mainoksessa taas on poikamaiset värit, fontit, letkeää menoa, yritystä olla cool ja vielä kilpailukin mukana. Ammattikorkeasta valmistuu asenteella, energialla ja tutkinnolla työllistytään!

Vai mitä mieltä te olette?

 Enpäs ole ihan varma onko kupu enää paikalla, mutta pari viikkoa sitten vielä oli.
Ihana auringonpaiste heijastutti kaupungin teatterin ja vanhan kirkon kauniisti kuvun pintaan, takana siis raatihuone.

Keskiviikkona kesä tuli Hervantaan!

Ja K-supermarket myi valmiiksi maalattuja ja keitettyjä kanamunia. Hassuja, eikä edes pahan hintaisia, hinta jäi kyllä kuvasta ulos, mutta ei ne nyt montaa euroa olleet. Melkein ostin. :)

Muistelin, että minulla on kaapissa pussillinen kookosjauhoja, etsin sitten sopivaa kakkuohjetta omenalle ja kookokselle, jotain missä voisi huoletta osan pohjan vehnäjauhoista vaihtaa kookokseksi. Lopulta kiva ohje löytyi Pirkalta. Vaan muistinpas väärin, ei minulla ollut enää kookosjauhoja kaapissa. :D Onneksi sillä ei ollut niin väliä, pistin sen sijaan pohjaan vähän mantelijauhoja. Hyvää tuli, etenkin tuo päällä oleva muru oli namia.

Monethan teistä tietävät minun keräilevan mukeja. Tiskikaappini pursuaa jo aika lahjakkaasti ja olen joutunut rajoittamaan itseäni ja mukihimoani. Pahin paikka on ehdottomasti Indiska, ah mikä taivas. Reilu viikko sitten annoin kuitenkin itselleni luvan ostaa mukin jos oikein kaunis sattuisi kohdalle. Ylläri (hah!) sellainen löytyi edellä mainitusta kaupasta. Ostin vielä kukkiakin kun tv-taso jotenkin vaatii niitä. Kukan nimi unohtui kotimatkalla, mutta kukka päätyi mukiin, koska huomasin ettei minulla ollut sille sopivaa ruukkua. Ei huono idea, näin muki on esillä ja käytössä, mutta ei vie tilaa tiskikaapissa! Harmi ettei terälehtien kärkien pinkki oikein näy kuvissa, juuri siihen ihastuin.

ps. Jos joku teistä on matkustanut Lissabonissa, ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan, mitä kannattaa käydä katsomassa ja mikä suosittu kohde on ehkä vähän yliarvostettu. Reissuun on enää viikko!

 Mun uusissa villasukissa on jotain erikoista. Siis minähän olen henkeen ja vereen villari-ihminen, on kesäsukkia, talvisukkia, mielialasukkia, kaikkea, aina, villarit jalassa. Suom. kesäsukat on ohuet, ilman vartta, talvisukka pidempi varsi ja paksumpi lanka, ja tietenkin kaikkia on kaikissa kivoissa väreissä, jotta voi valita mielialan mukaan mitä pitää.
Anni on siis jostain syystä rakastunut näihin violetteihin sukkiin, useampana yönä kun olen mennyt nukkumaan, on kissa jäänyt sukkien päälle makaamaan. Juu, paha tapa jättää sukat pitkin lattioita, mutta vain villasukkia. :)

Aamulla sukat on hujan hajan, ilmeisesti niiden kanssa pitää myös riehua? Kuvassa on villatakkikin päätynyt lattialle, tainnut olla extrahauska yö.

Päätin vihdoin vaihtaa makuuhuoneeseen lampun, uusi dyykkaamani lamppu onkin odotellut kuukausia kattoon pääsyä. Reilussa neljässä vuodessa kertyy nähtävästi hieman pölyä. :D 

ps. Jos joku haluaa ostaa ko lampun, niin se on myytävänä.

 Samalla kun vaihdoin lamppua, hopeisen lilaan, väkersin myös seinälle kivan "sängynpäädyn". Idea taisi löytyä Facebookin tai Pinterestin kautta. Sängyssä ihanaakin ihanammat Ikean lakanat, näitä himoitsinkin yli vuoden.

Sitten vähän pelottavampi sattuma. Kuvan kynttilä oli ihan uusi, kerkesi palamaan muutaman tunnin, olisiko iskemättömänä ollut joku 10cm korkea. En tiedä mitä tapahtui, en tuota huomannut ennen kuin oli "myöhäistä", jotenkin steariini lähti pakenemaan ja kynttilä vähän kun "romahti" eli paloi loppuun hetkessä. Onneksi koriste-esineet vieressä ei ollut paloherkkiä.

Menee ne luennot näinkin, kisoja katsoen. Jotain lumilautailua taisi katsella. :) Yliopiston verkko ei tietääkseni kuormittunut (eikä aiheuttanut vaaratilanteita! ;P ) kuten kaupungin verkko.

 Laitetaan loputkin kuvat syksyltä niin pääsee näistäkin eroon. :D Sain siis syksyllä uuden kämppiksen, jolla on aika mahtipontinen sänky! Eikä kirjoituspöytäkään häviä tässä kisassa.

Koko kämppisjuttuhan on tälläinen raivostuttava väliaikaratkaisu. Pikkusisko kun muutti 2012 kesällä pois, en voinut hakea tästä talosta pienempää asuntoa kun en päässyt kouluun (opiskelijatalo). Olen siis siitä asti sietänyt jos jonkunmoista kämppistä, tämä uusin muutti syksyllä. Nyt kun olen opiskelija, on haussa pienempi asunto. Toivottavasti saan sen pian, koska kämppiselämä ei kerta kaikkiaan sovi minulle enää tässä iässä.

Olen vuosia jo taistellut tämän asian kanssa, mainokset. *huoh*

Kun muutimme tähän asuntoon pikkusiskon kanssa reilu neljä vuotta sitten en saanut mainoksia kun ihan satunnaisesti. Valitin sen miljoona kertaa, välillä mainokset tuli taas hetken, kunnes taas loppuivat. Nyt viimeiset pari vuotta mainokset on tulleet, mutta jakaja jättää ne roikkumaan luukun väliin. Asia raivostuttaa monestakin syystä, ensinnäkin minulla on ns postipussi, luukun väliin jätettyä postia ei siis saa kiskottua sisältäpäin, kuin avaamalla koko pussin "luukun" jolloin koko höskä meinaa hajota käsiin (joo, kiinnitys on mennyt huonoksi) eli joudun avaamaan oven ja tunkemaan postin itse perille asti, jolloin ne tippuu pussiin ja saan sen sieltä avaamalla pussista vain toisen kulman. Pussin yläreunassa on siis naulat joiden varassa yläreuna on eli avaan pussin toisesta yläreunasta ja postin saa pussista pois, jos otan pussin irti molemmista yläreunoista, se jää postiluukun alla olevien nastojen ja teipin varaan eikä ne kestä painoa, pitäisi fiksata asia. Toisaalta, fiksattu tai ei, luukun väliin jätetty posti ei auta postipussia pysymään kunnossa.

Toinen ärsyttävä syy näkyy kuvassa, joka on otettu syyslomaviikolla. Postit siis roikkuivat naapurien luukkujen välissä pisimmillään yli viikon, joka kerroksessa, varmasti myös viereisissä rapuissa ja taloissa. Miten ihanan selkeä viesti ulkopuolisille ettei asunnossa ole ketään paikalla, päiväkausiin, viikkoihin... Nykypäivän opiskelijat eivät edes ole mitään köyhiä, noistakin asunnoista olisi taatusti saanut oikein rahakkaan saaliin. Sitä vastoin en olisi niinkään varma, että joka asukkaalla on kotivakuutus.

Viimeisenä Duon tanssit. En tiedä/muista mikä tapahtuma oli, mutta siellä ne mummot veteli humppaa kauppakeskuksellamme. Hieman olen kyllä kateellinen, olisi ihana osata perinteisiä lavatansseja yhtä hyvin.

Vielä joitain kuvia syksyltä on koneella julkaisematta. Tässä pari.

Kävin tosiaan kevään, kesän ja alkusyksyn töissä toisella puolella Tamperetta, bussilla. Syksyllä tämä näky oli tuttu useana aamuna. Kuka huomaa mitä kuvasta "puuttuu"? :)

Näsijärven länsirannalle rakennetaan uusia taloja. Tämä hassu merimerkki on erään talon kyljessä. Mitä tuo tarkoittaa?

Kuka muu huomaa mitä tässä mainoksessa on pahasti pielessä? Vai aiheuttaako tämän erikoiskolan juominen tuollaisia oireita?

[klikkaa isommaksi]

Piti oikein katsoa kahdesti kun kaupasta ulos tulin. Pupu oli lähtenyt shoppausreissulle! Siinä on aika rohkea pupu, sillä meidän kauppakeskushan on keskellä Hervantaa, autoa ja ihmistä menee enemmän kun pari. Anni ei uskalla edes meidän sisäpihalla ulos kun kuuluu liikaa melua, vaikkei autoja näy, ihmisiäkin vain satunnaisesti.

Edellisessä vilahtikin sateenkaarikynteni. Nämä oli silloin Moskovan kisojen aikaan, kun aihe oli ajankohtainen. Pitihän se itsekin kokeilla, töissä päiväkodissa sain lähinnä ihailua, etenkin kolme vee tytöiltä.

Oikea sateenkaari taas päättyi poliisikoululle, liekö sieltä löytyisi onni ja kulta?

Joulukuussa kävin Ikeassa ja siellä oli tavallisten "Pariisi, New York, Tokio" sijaan jotain ihan muuta maailmaa. Klikkaa isommaksi.

  

Laitetaan nyt kaikki kolme kukkakuvaa kerralla!
Ensimmäisessä ihana syksyinen piristys parvekkeella, tosin taustalla loistava pinkki pelargookin kesti marraskuulle, että silleen.

 Melkein koko syksyn ostelin myös leikkokukkia sisälle. Tämä marraskuinen synttärikimppu oli kallein ja viimeinen, tähän mennessä, sillä jouluksi

tuli tämä oma asetelma. Lasimalja ja kukat Tokmannilta halvalla, hopeanauha vanha tuttu laatikosta ja punamarjaiset oksat Tiimarin alesta. Kukat on kääräisty ensin folioon ja folion ja lasin väliin tungin orkidealle tarkoitettua "multaa" eli kaarnanpaloja.

 Mitä saadaan aikaiseksi kun pestään, pilkotaan ja tungetaan uuniin 1,5kg tomaattia sekä nukutan yön yli?

 paahdettuja tomaatteja

Maistuvat hieman aurinkokuivatuille tomaateille, mutta ei lillu öljyssä. Voisi tehdä toisenkin satsin ja ripauttaa hieman sokeria mukaan pehmentämään makua.

Suomeksi ohje menee jotenkin näin.

Osta iso kasa halpoja tomaatteja, paitsi jos olet onnekas ja saat kasvatettua ne itse. Huuhtase ja pilko isommat neljään lohkoon, pienet puoliksi. Kaada leivinpaperin päälle, ripottele päälle hieman suolaa (ja sokeria?), roiski perään oliiviöljyä. Pistä n. 95 asteiseen uuniin yöksi eli 10-12 tuntia. Yritä nukkua, talo ei pala yön aikana eikä tomaatit kuivu yhtään nopeammin vaikka valvoisit. :P

Aamulla anna tomskujen jäähtyä, tunge pelti pakkaseen sellaisenaan tai jos pelti ei mahdu niin laita pienempään astiaan, mutta pidä tomaatit erillään. Kun tomaatit on hieman kohmeiset, pakkaa ne pussiin ja pistä takaisin pakastimeen. Jäädyttämällä ensin tomaatit irrallaan vältät niiden pakastumisen yhdeksi klöntiksi.

Nauti pitkin talvea!

Tämmönen paksu kuori tuli torstaina. Varasijalta siis ponnistettiin sisään vaikka en mahdollisuuksiini enää uskonutkaan. Menipä sitten talven suunnitelmat ihan uusiksi, ehkei kuitenkaan huono asia?!

Tatteja Keskustorilla. Taitaa muuten olla viime kesän kuvia. :D

 Naapuritalon parvekkeella roikkui pitkään vettä täynnä oleva cola-pullo kahden narun välissä. Olikohan se joku teekkarijäynä (opiskelijatalo) vai olikohan sillä oikeasti joku järkevä funktio? O_o

Keskustassa taas vastaan tuli puu joka kasvoi parvekkeelle, ei kun hetkinen, parvekkeella?!

Työpaikan pihan keinu näyttää minusta ihan eräältä eläimeltä. Minkä te näätte siinä? Minun eläin näkyy kuvan nimessä. :)

Kuvia kannattaa klikata isommaksi. :)

Idea lähti Facebookin linkistä.

lopputulos

Ei ihan sateenkaarena pyörinyt, mutta hauska silti.