Tälläinen löytyi kerran tolpasta. Yhtä mykistävä kun hiljaisuus tässä blogissa.

On ollut vähän kiireinen syksy, onneksi kohta on joululoma, lupaan sen aikana käydä läpi nuo sata ja yksi kuvaa, jotka odottavat muokkaamista ja julkaisemista. :P

 Vuosi sitten hikoilin vähän erilaisissa maisemissa.
Piti julkaista tämä tasan vuoden päästä siitä kun olin ensimmäistä päivää Roomassa, mutta venähti vähän (ihanko tosi...), mutta päivät vielä riittää, vuosi sitten olin vielä noissa maisemissa. :)

 

Colosseumin keskimmäisien käytävien varrelta löytyi söpö kaverikin.

 En kehdannut silittää kun toinen nukkui niin rauhassa, turistitkaan ei huomanneet ennen kun tälläinen kissalady alkoi räpsiä kuvia. :D

Loppuja 233 kuvaa saatte varmaan venata taas vuoden tai jotain. Nämä olivat todellakin ensimmäiset kuvat joita lähdin koko Rooma-kansiosta edes muokkaamaan, lukuun ottamatta yhtä kasvokuvaa jota olen käyttänyt Facebookissa.

 Jatkoa sille edelliselle laatikkotarinalla.

Kuten kommenteissa kerroin, Anni kaatoi, syystä ja toisesta jonka ymmärtää vain kissa, isommankin boksin nurin.

Äippä ei selkeästi tajua.

Nyt loota on taas pystyssä ja kissa nukkuu siellä tyytyväisenä.

Tän takia me rakastetaan kissoja. :P

 Mitä saadaan aikaiseksi kun pestään, pilkotaan ja tungetaan uuniin 1,5kg tomaattia sekä nukutan yön yli?

 paahdettuja tomaatteja

Maistuvat hieman aurinkokuivatuille tomaateille, mutta ei lillu öljyssä. Voisi tehdä toisenkin satsin ja ripauttaa hieman sokeria mukaan pehmentämään makua.

Suomeksi ohje menee jotenkin näin.

Osta iso kasa halpoja tomaatteja, paitsi jos olet onnekas ja saat kasvatettua ne itse. Huuhtase ja pilko isommat neljään lohkoon, pienet puoliksi. Kaada leivinpaperin päälle, ripottele päälle hieman suolaa (ja sokeria?), roiski perään oliiviöljyä. Pistä n. 95 asteiseen uuniin yöksi eli 10-12 tuntia. Yritä nukkua, talo ei pala yön aikana eikä tomaatit kuivu yhtään nopeammin vaikka valvoisit. :P

Aamulla anna tomskujen jäähtyä, tunge pelti pakkaseen sellaisenaan tai jos pelti ei mahdu niin laita pienempään astiaan, mutta pidä tomaatit erillään. Kun tomaatit on hieman kohmeiset, pakkaa ne pussiin ja pistä takaisin pakastimeen. Jäädyttämällä ensin tomaatit irrallaan vältät niiden pakastumisen yhdeksi klöntiksi.

Nauti pitkin talvea!

Tämmönen paksu kuori tuli torstaina. Varasijalta siis ponnistettiin sisään vaikka en mahdollisuuksiini enää uskonutkaan. Menipä sitten talven suunnitelmat ihan uusiksi, ehkei kuitenkaan huono asia?!

Tatteja Keskustorilla. Taitaa muuten olla viime kesän kuvia. :D

 Naapuritalon parvekkeella roikkui pitkään vettä täynnä oleva cola-pullo kahden narun välissä. Olikohan se joku teekkarijäynä (opiskelijatalo) vai olikohan sillä oikeasti joku järkevä funktio? O_o

Keskustassa taas vastaan tuli puu joka kasvoi parvekkeelle, ei kun hetkinen, parvekkeella?!

Työpaikan pihan keinu näyttää minusta ihan eräältä eläimeltä. Minkä te näätte siinä? Minun eläin näkyy kuvan nimessä. :)

Kuvia kannattaa klikata isommaksi. :)

Annin vastine nenuhaasteeseen, joka on nähty ainakin Tuutulassa (missäs Unnan nenu?), sängyssä, täpliksillä sekä Herra harmaan residenssissä.

Tää laukaus oli ihan vahinko kun pyydystin uudella puhelimella (kaunis, mutta liian yksinkertainen Lumia) Annista kuvia. Huomatkaa nenun hassu väri, ylhäältä vaalea, alhaalta pinkkiä. :) Silmätkin on aika ihkut.

Kaadettu boksi on ehdottomasti parempi kun pystyssä oleva. Aina kun nostin laatikon pystyy, Anni kävi kaatamassa sen...

 Apua, teessäni on robotti!

Clas Ohlsonilta 4,99, löyty myös sammakkona.

Idea lähti Facebookin linkistä.

lopputulos

Ei ihan sateenkaarena pyörinyt, mutta hauska silti.

Eihän valokuvat koskaan ole niin kauniita kun livenä, mutta laitan nämä silti.
Raatihuone yllä ja Palanderin talo alla, aurinkoisena aamuna yli tunnin työmatka kiukuttaa hieman vähemmän kun tuijottelee näitä kahta odottaessa vaihdettavaa bussia.

Palanderia olen etenkin tutkaillut, se kun on suoraa pysäkkiä vastapäätä. Samalla olen huomannut, että joka kerroksessa on erilaiset ikkunat ja koristeet, olisiko syy eri rakennusvaiheissa vai muuten vaan erikoisuuden tavoittelussa, tiedän häntä, kaunis talo kuitenkin.

Joku on unohtanut korvansa Keskustorin bussikatoksen katolle...

 Ja tämä hauskuus ajeli ohi Lielahdessa kun olin (taas bussissa) matkalla töistä kotiin.

 Vanhat parveketuolien tyynyt ovat haalistuneet auringossa pahasti. Ratkoin päälliset irti ja tungin ne kattilaat Kool Aidin kanssa. Paitsi ettei mitään tapahtunut, kankaat tuli ulos ihan samanlaisena. Olin pari viikkoa aiemmin onnistunut puolivahingossa värjäämään pyyheliinoja lilaksi violeteilla verhoilla, joten tungin tyynynpäälliset koneeseen väriä päästävien kanssa. Ei mitään...

Annille kelpaa kyllä pelkät päällisetkin, mutta minä tahtoisin kirkkaat värit ja pehmusteet sisään.

 Sisko poikansa kanssa kävi kylässä. Anni löysi heti uuden kivan paikan nukkua.

 Sisko lahjoi vielä lähtöaamuna kukilla. Auettuaan olivat kun hääkimppu. Huom. tämä on tuore kuva, otettu viikonloppuna! :D

Paitsi takaa löytyi petollinen piikittelijä.

 Nämä taitaa molemmat olla vapulta. Teekkarikuoro yllätti normiruokakauppareissulla.

Tämä on ainakin vappuna, kaksi Angry Birdiä tapasi lopulta taivaalla. Kannattaa ehkä klikata suuremmaksi ja huononäköisempien kaivaa suurennuslasi. ;D

 Annin heinään on eksynyt joku outo kaveri.

Tätä vesipisara-ilmiötä olen hämmästellyt jo vuosia. Miksi tuoreen heinän päähän nousee/tulee pisaroita? Käykö muillakin kissan heinien kanssa näin? Kastelen heinän aina aluslautaselle ja se kasvaa sisällä.

Lopuksi heinien suurkuluttaja itse pallosilmineen. Kerrankin neitillä on silmät kunnolla kuvassa auki. :) Jotain kiinnostavaa taisi olla minun takana, en kyllä tiedä mitä.

 Annnnnnnniiiiiiiii! 

Kissa jäi kiinni sohvan kynsimisestä kun löysin vaahtomuovipalasia lattialta. Päällisessä ei jälkiä näy, joten en osannut epäillä. Turha kai mainita, että kiipeilypuu jää valokuvaajan selän taakse...

Neiti Viaton testaa uusia koreja heti kun ne sisään kannoin.

 Oho, tälläinenkin jäänyt koneelle. Joulukuun lopulla esittelin komean mustelman jonka sain joululomalla. Mindy silloin näki mustelmassa kissan.

 Kun mustelma hieman haaleni, kissa ilmestyi myös keskelle. :)

Olen talven aikana sijaistanut monessa päiväkodissa, yhden kahvihuoneessa oli tälläinen söötti Arabian (teemapohjainen) muki. Miltähän vuodelta tämä on? Miten tämä on mennyt minulta ihan ohi? Olen jo vuosia kuitenkin keräillyt näitä kausimukeja. Kausimuki tämä kai on?

 Jos lukijoissa on vielä joku joka ei tiedä miksi Anni on Pitkätassu, niin tässä neiti ominaisuudessaan, tassu pitkänä.

Ja hienon neidin taideteos, kirkas pinkki pilli aseteltuna punaisen raksukupin päälle, ei keskelle, vaan erikoisesti hieman reunalle. Tämä on vaatinut niin värisilmää kuin tassutaitoa (eikä kissat edes erota punaista väriä!). Ei ole arki tylsää meillä kun kodissa on taiteilija!

 Palataan vielä hetkeksi talveen.

Kerran aiemminkin olen nähnyt lumipitsin parvekkeen katossa, parisen vuotta sitten. Alkuvuodesta näin toisen kerran. On se vaan kaunis.

Hieman huono kuva kun kaveruksilla oli niin kova vauhti etten meinannut keretä kaivamaan puhelinta esiin! Yksi talvinen päivä bussipysäkillä nähtyä siis, papparainen rollaattorilla jota veti koira. Vauhti siis tosiaan oli kun koiravaljakolla!

 Annilla on jo kuukausia ollut tapana retkottaa sohvalla iltaisin maha kattoa kohden. Ikävä kyllä myös sohvan käsinoja saa vähän kynsistä samalla.

 

 masurapsuja!

Tätä "opetellaan" joka viikonloppu, eipä sitä pitkän työviikon jälkeen muuta jaksakaan. Olen siis töissä joka arkipäivä (sijainen, mutta nyt on pitkiä putkia ilman arkivapaita), työmatkakin on ihanat tunti kaksikymmentä bussilla ja vapaa-aikana pitäisi lukea pääsykokeisiin, loppu aika meneekin nukkuessa.

Hah, tuore kuva, parin päivän takaa. Kevät häikäsee. :)

 Ei auttanut edes onnenpurasut, ei tullut mitään lotosta.

Neidin hienoiset vihjeet, tuijotus, pään pyörittelyä ja lepuuttelua pöydällä. Huokailut vain puuttuu. Taitaa olla nälkä. ;)

ps. Alemmasta kuvasta muuten huomaa selvästi miten Annilta "puuttuu" toiset kulmakarvat. Kyllä ne siellä oikeasti on, ne on vain mustat. Vuosia niitä oli vain kolme, mutta nyt on ainakin viisi!