sunnuntai, elokuuta 31

Muutto on mennyt suht hyvin. Pakkaamisessa meinasi pinna katketa, mutta ei onneksi sentään. Kolme tunnin yöunilla saatiin kaikki ajallaan. Onneksi ei tarvinnut kantaa kamoja mihinkään vaan sosiaalitoimisto maksoi muuttoavun. Nuoret juipit (jotain 20v) kanto kaiken hujauksessa iiiisoon Transportin rekkaa. Aika säälittävälle ne kamat näytti siellä ison rekan perässä, 1/4 osa autosta ehkä täyttyi. :D
Täällä uudessa kodissa osoitin vain sormella mihin huoneeseen kannetaan ja hyvin meni. Sen jälkeen kyllä on joutunut vähän siirtelemään lootia, mutta ei pahasti onneksi. Suurin osa kamoista alkaa olla paikallaan jotain laatikoita ja semmoisin säädettävä vielä. Pikkusiskokin sai omat tavarat eilen kun isosisko miehineen toi ne Helsingistä. Saatiin myös toinen sohva enkä joutu enää makaamaan lattialla. :D

Anni on sopeutunut hyvin. Tuotiin Anni tänne jo etukäteen, vähän oli rundia heittänyt ja mennyt nukkumaan pikkusiskon viereen patjalle. Nyt tuo makaa sohvalla ja on kun olisi aina asunut täällä. Pahvilaatikot ja niiden sisältö kyllä kiinnostaa ja kovasti!

Semmosia. Tulipa pitkä pätkä. Lopuksi video-viihdettä. :)

4 kommenttia:

  1. Vähän on vaikean näköistä tuo Annin pakkaaminen kun ekaks pakataan hiiri laatikkoon ja sitten heti sieltä pois, ei osannu kai neiti päättää onko oikea laatikko =D
    No vähän se on kyl itselleenkin vaikeeta päättää joskus mihin laatikkoon pakkais mitäkin :D

    VastaaPoista
  2. Itseasiassa Anni pomputti sitä hiirtä laatikkoon, siitä yritin ottaa videota, mutta tietenkin se lopetti sen heti kun kaivoin kameran. :D

    VastaaPoista
  3. Taitaa olla noissa banaanilaatikoissa jotain mystistä, koska Vilpertti oli ihan lovena niihin sillon kun muutin. Muuton jälkeen yksi laatikko oli sänkynä vielä kuukausia, kunnes se yhtäkkiä olikin "so last season" Vilpun mielestä eikä siellä enää voinut maata :D

    VastaaPoista
  4. Laatikot on jotenkin kiinnostavia, melkein mitä vaan, tosin jos niissä on koloja niin aina paranee. ;)

    Tuo "so last season" on myös tuttua! Niin tavaroissa, leluissa kun ruuassa. Jokin on niin hupia ja yksi kaunis päivä se onkin ihan tyhmää.

    Näissä kohdissa pitää aina muistaa ettei kisun pieneen päähän mahdu kovin suuret aivot. ;)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.