Kissakuvahaasteen aiheena on tällä viikolla ulkoilu. Koska en tykkää julkasta samoja kuvia uusiksi eikä minulla ole varastossa julkaisemattomia (paitsi suht tuoreita kuvia) niin mennään nyt vähän erilaisella ulkoilulla. Mehän asumme tällä hetkellä niin keskellä kerrostaloja ettei täällä juuri nurmea ole, saati puistikkoa tai metsikköä jossa Anni kokisi olonsa edes hieman turvalliseksi ja voisi piilottautua tarvittaessa ihmisiltä ja muilta eläimiltä. Vaikka Anni rakastaakin vapaata ulkoilua maalla, kaupungissa on liikaa suhahtavia pyöräilijöitä, kiireisiä autoilijoita ja muuta melua. Ehkä jonkun muuton myötä voimme taas harrastaa valjastelua kaupungissa, siihen asti Anni nautiskelee kuitenkin vain parvekeulkoilusta (ja satunnaisista nuuhkutteluista rappukäytävässä). Ovi onkin auki kesäisin aamusta yöhön. Yksinään en sentään jätä kun ei ole parvekelaseja.

Osallistun nyt samalla kuvalla kissakuvahaasteeseen kun tähän 30 päivän haasteeseenkin.

Kissakuvahaasteen aiheena kissanminttu ja 26. päivän aiheena "tämä naurattaa aina".
Anni ei kissanminttuun reagoi, kokeiltu ainakin neljä eri muotoa, mutta ei. Tämän hiiren pitäisi olla kissanminttua, mutta epäilen sen sisältävän valerianaa sillä siihen Anni reagoi. Tästä hiirestä vedetään "pilveä" eli nuollaan niin kauan kunnes äippä tulee ja pistää hiiren laatikkoon jäähylle. :D Kuva on tosi tärähtänyt, mutta ilme ja korvat oli niin loistavat!

Laitetaan tämä paperiin kääritty Wubbakin mukaan. Anni ei juurikaan Wuballa jaksa leikkiä, liekö liian iso Annin aivoille. Vaan annas kun Wubba sattui tippumaan keskelle rytättyä paperia!


ps. Kellään vinkkejä mikä lentoyhtiö tarjoaa halvimmat lennot Lontooseen? Lupasin lähteä oppaaksi jos matkat maksetaan, niskaan kaatui samalla myös lentojen ja majoituksen hommaaminen.

13. päivän aiheena valo.
Tänään ei aurinko paistanut joten en saanut kuvattua sitä harvinaista hetkeä kun makuuhuoneeseen paistaa, mutta tästä pilvisemmästäkin kuvasta näkee ettei valoa paljoa tule. Meidän asunnossa ei virallisesti ole kun yksi makuuhuone, minun makuuhuoneeni on merkitty työtilaksi. Lienee juuri sen takia, että huoneen ainoa iso ikkuna on parvekkeelle (sielläkin siihen pimeään nurkkaan, ikkunan ulkopuolella oikealla on betoniseinää vajaa puolitoista metri). Makuuhuoneessa on toinenkin ikkuna, jossa lasia on ehkä 20cm x 20cm ja siitä näkyy muutaman metrin päässä oleva tiiliseinä. Minua nämä maisemat ei sinällään haittaa sillä käyn makuuhuoneessa vain vaihtamassa vaatteet ja nukkumassa.

Osallistunpa samalla postauksella myös kissakuvahaasteeseen jonka aiheena on tutkiminen. En oikein tykkää julkaista kahta postausta samana päivänä kun jälkimmäinen jää monesti huomaamatta, ei ihmisillä ole aikaa rampata blogeissa montaa kertaa päivässä. Tuikkukippo oli tyhjä. Ostin sen eilen ja Annin piti päästä heti tutkimaan mitä jännää äippä taas kantoi kotiin. Neiti Nosy ja Nosyn nenä.

Hiekkalaatikon viikkosiivous on tarkkaa puuhaa. Neiti laadunvalvoja avustaa.

Jos joku ihmettelee niin meillä on käytössä pelletti. Bokseja on kaksi päällekäin, mutta ylempään tuli aikanan porattua reikiä liian harvaan, mutta niin tiuhaan ettei niiden lisäys onnistu. Osa puruista valuu alalootaa, mutta noin kerran viikkoon sihtaan ylälaatikon pelletit marjasihdillä. Loistava kapine.

Toim.huom. samalla sihdillä ei putsata marjoja.

Anni ei onneksi kynttilöiden perään ole joten niitä saa meillä poltella huoletta kunhan on sen verran korkealla ettei häntä syty tuleen. ;) Kaikki uusi toki aina kiinnostaa ja jos jotain tarjotaan nuuhkittavaksi tietenkin tutkitaan. Tässä tuleekin sopivasti esiteltyä samalla se toinen uusi lyhty jonka ostin. Puinen tontun tallilyhty, hattu metallia, sisällä vanha valosarja josta osa ei enää pala vaikka lampun vaihtaisi, hyvää kierrätystä siis!

Kissakuvahaasteen aiheena kynttilät.

Klikatkaa kuva isommaksi ja päästelkää hassuja ääniä söpöjen jälkien takia!

Toinen kissakuvahaasten heti perään, aiheena minun ehdottama "ensimmäinen päivä/kuva". En tiedä mikä oli ensimmäinen kuva, mutta tämä oli nimellä "kissa" joten eiköhän tämä aika ensimmäisiä ole.

Anni oli heti kopasta päästyään kun kotonaan. Nuuhki ympäriinsä ja heittäyty lattialle leikkimään ja rapsutettavaksi. Hurmuri alusta asti. Vuosi oli siis 2006 ja elokuun loppu, kun huomasin suloisen viirunenän Boondocksin sivuilla. Olin jo jonkun aikaa etsinyt kilpparityttöä, mutta sitten menin ja rakastuin mustavalkoiseen (en ole koskaan suuremmin pitänyt mustavalkoisesta värityksestä kissoilla, enkä pidä vieläkään!). :D

Anni on osottautunut ihan täydelliseksi kissaksi minulle, kertaakaan en ole katunut Annin ottoa vaikka joskus toki hermot menee tai pohtii olisiko elämä kuitenkin helpompaa ilman kissaa. Vaan kun miettii miten paljon iloa Anni on elämääni tuonut ei voi olla kun kiitollinen miten arpaonni suosi kun tuon kisun valitsin pelkän kuvan perusteella. Kissoilla on niin monia luonteenpiirteitä joista en pidä mm. tuhoaminen, yltiösosiaalisuus, jatkuva maukuminen, vaativuus, protestoiminen ja yliriehuminen (verhot alas ja sitä rataa). Anni ei omaa yhtään näistä. Anni on toki sosiaalinen, mutta viihtyy myös itsekseen eikä seuraa perässä, pääasiallisesti se kiltti ja jollain tapaa Annista paistaa kiitollisuus, ihan kun se ymmärtäisi olla kiltti ja tyytyväinen elämään, koska pelastin sen... eihän kissa semmoista ymmärrä, mutta...

Kissakuvahaasteen aiheena kodinkone. Osallistutaan nyt pari vuotta vanhalla kuvalla entisen asunnon ajoilta kun ei Annilla juuri ole mielenkiintoa kodinkoneita kohtaan. Kuvassa Anni ehkäisee isomman vesivahingon havaitsemalla, että juuri asennetun astianpesukoneen liitos vuotaa.

Bonuksena video muutaman vuoden takaa. Pienet aivot ei käsitä...

Tämä idea putkahti heti mieleen kun luin kissakuvahaasteen tämän kertaisen aiheen olevan tyyny. Meillä kun ei kissa makkariin pääse ei tyynyille ole juuri asiaa. Olohuoneessa on toki pari tyynyä, mutta ei Anni nuku lähelläkään niitä. Minä sen sijaan käyn välillä tankkaamassa kissaenergiaa painamalla korvan kissan mahaa vastan. Kehräys on maailman voimallisin ääni. Koko pään painolla en toki tälle "tyynylle" viitsi päätä laskea, mutta hetken aikaa niska sekä Anni jaksaa. Ehkä joku joskus vielä keksii sen kehräävän tyynyn.

Kolme vuotta sitten Anni oli ekaa kertaa maalla jossa sai ulkoilla vapaana. Anni istui lähes koko viikon portailla ja livahti sisälle aina kun ovi kävi. Viime ja toissa kesänä Anni oli jo hieman rohkeampi eikä ollut heti sisällä jos ovi kävi, viihtyi kuitenkin yöt sisällä ja välillä päivätkin.

Mentiin maalle toissa viikon perjantaina. Pistin kissan ulos ja päästin takaisin sisälle vasta myöhään illalla. Aamulla vaille viisi Anni oli makkarin ovella raaputtelemassa. Viskasin kissan rangaistukseksi ulos ja jatkoin unia. Sama toistui joka yö, aina hieman aikaisemmin ja aikaisemmin. Sunnuntaina Anni oli ovella jo kolmelta, noin neljän tunnin sisällä olon ja kolmen tunnin unien jälkeen. Päähäni pälkähti ettei kyseessä enää välttämättä olekkaan huomion hakeminen, kyllä se nyt pari tuntia ilman huomiota on ennenkin jaksanut, joten en ottanutkaan kissaa syliin nakatakseni pihalle vaan lähdin Annin perään katsoen mitä se meinaa. Eikös se mennyt ulko-ovelle ja vaatinut ulospääsyä! Minun kissani! Vaatii päästä ulos?! Ei auttanut kun ovi avata ja viuh vain kissa katosi pihalle. Se siitä rangaistuksesta, että herättää...

Hassu kissa. Emme ole ulkoilleet kaupungissa juurikaan, viimeisen vuoden aikana varmaan kaksi kertaa. Anni on hieman jänishousu kaupungissa jos ei ole isoa metsikköä. Maalla on käyty kerran kesässä ja jouluna. Talvella ulkoilu on lyhyttä kun tulee kylmä. Kolme viikon reissua kesäisin on ilmeisesti riittänyt, nyt ulkoilu maalla on superkivaa. Tuolla tuo taas boksissa nukkuu ja odottaa varmaan, että lähdettäisiin takaisin maalle. :D

Osallistutaanpas muuten tuolla kuvalla kissakuvahaasteeseen jonka aiheena on tuoli. Sopivasti kun sattui ainoa kuva Annista maalla olemaan tuo.

"Mä olen pitkävatsaisten rotua, kattokaa nyt vaikka!"

"Ai, eiks semmosta ookkaan. No, mä olen löytökissarotua, se ainakin on!"

Anni

ps. Ei, Anni, sekään ei ole rotu vaikka kuinka minäkin niin tahtoisin. ;) Virallisesti Anni on siis lyhytkarvainen maatiainen. Kissakuvahaasteen aiheena rotukissa.

Tuolla ulkokaton rajassa saletisti pesii joku paisti! Ne menee ihan jatkuvasti tästä ohi tonne korkealle, kauhee sirkutus vaan käy. Kun mä semmosen saisin suuhun niin namskis ja maiskis!

Anni

ps. Kissakuvahaasteen aiheena herkkusuu.

Kerrankin muistetaan osallistua kissakuvahaasteeseen! Tämä kuva sattui olemaan sopivasti kamerassa. :) Kevättä rinnassa.

Kissakuvahaasteen aiheena sylikissa. Pikkusisko ja sylillinen sylivauvat. :)

Voi haukotus!

Mitenkäs teillä joilla on useampi kissa. Kun kissat painii tai muuten rallaa niin muriseeko/sähiseekö ne toisilleen? Anni tuppaa murisemaan usein Sinnille vaikka selvästi tahtoo vain leikkiä. Onko semmonen yleistäkin?

ps. Osallistutaanpas tällä myös kissakuvahaasteeseen!

Makoisat päiväunet lainassa olevan kiipeilypuun ylätasolla.

Vierailulla oleva Salsa samassa puussa.

Kissakuvahaasteen viikon aiheena taso.

Kissakuvahaasteena lämmin. Parvekkeella on jopa kuuma välillä kun on parvekelasit. Anni tykkää. :)

"Enks mä millään vois tulla sinne?"

Makkariin tulo kielto on voimassa myös lakanapyykkipäivänä. Kissakuvahaasteen aiheena ovi.

Taidan tilaa tämmösen. Nykyisessä Anni-kortissa on ollut jo pitkään naarmu eikä kaikki koneet ole huolineet sitä ilman paperin palaa. Nyt lähes kaikki koneet kitisevät. Vanha kortti menee kesällä vanhaksi jok.tap. joten uusi pitäisi tilata parin kuukauen päästä kuitenkin. :)
Harmi vain, että tunnusluku kuulma muuttuu. On ollut varmaan seitsemän vuotta jo sama numero.

Osallistutaanpas tällä Kissakuvahaasteen keskipisteeseen. Eikös tuo aika keskellä ole, kuvaa ja arkea. ;)

Anni tappaa äipän villaria/varpaita (takatassujen potkut kutittaa!). Periaatteessahan en tykkää, että kissa leikkii käsillä tai jaloilla, mutta tämä on ainoa sallittu muoto, eikä Anni onneksi muita paljoa yritäkkään.

Tämähän sopisi kissakuvahaasteeseen! Aiheena neljä tassua (viides on äitin!).

Piilossa mustavalkoisessa maailmassa (oikeasti todella punaisessa). :)
Kissakuvahaasteen aiheena tällä viikolla mustavalkoinen.