Kisukuvahaasteen aiheena rento.Anni lempipaikallaan sohvalla viltin seassa. Piti herätä kun kuuli kameran suhahtavan päälle (koska ne keksii täysin hiljaisen kameran?). Vieno oikaisu ja jäädään odottamaan masurapsuja. Kissan elämää...
Kisukuvahaasteen aiheena rento.
Eilen imuroin sohva ja tänään se näytti jo tuolta!
Olin jo menettänyt toivon ettei tälläkään viikolla osallistuta kissakuvahaasteeseen kun aihe oli vaikea tai no, ei varsinaisesti, mutta Anni, kieli, kamera ja tarkka kuva on mahdoton yhtälö. ;)
Teemarkkinat!!
reilu puolet jäljellä.
Sitten olisi vielä vajaa paketti Rooibosta, en tykännytkään. Yksittäispakattuja joista on käytetty neljä (kaksi vihreää ja kaksi oranssia, jälkellä viisi keltaista ja viisi punaista). Parasta ennen 6/09. Vaikka euron.
Ootte varmaan nähnyt tien varrella niitä isoja mainoksia jossa tytöillä on korkit päässä ja mainostavat vähän kaikkia limuja ja niiden uutta hienoa muotoa. Tässä minun ehdokkaani sarjan jatkoksi. Anorektinen Ananas.
Eipä meillä ihmeitä ole tapahtunut, siksi ollut hiljaista viime viikot. Talvi on vetänyt Annin unten maille. Päivät menee pitkälti kiipeilytelineen mökissä nukkuen ja illat sohvalla. Liekö syy lämmityksessä? Itse kun herättyäni väännän olohuoneen patterin nollille ja tuulettelen parit kerrat (riippuen miten omat varpaani sietävät kylmyyttä). Alkuillasta väännän patterin takaisin reiluun 20 ja kun koti siitä lämpenee kömpii Annikin mökin lämmöstä sohvalle.
Imuroinnin lopetettuani ja kannettuani viltit ja pikkutyynyt parvekkeelta löytyi isojen sohvatyynyjen välistä kisu!
tänne! Anni osaa siis istua jo, kahdellakin tavalla. Tuota tavallista istumista pitäisi harjoitella lattialla jotta se ei olisi niin helppoa. ;)
Nyt on kuulkaa niin, että meikällä palo hermot tohon luukkuun, siitä tuli niin ruma ja hankala uudistuksen jälkeen. Eli jos kirjotatte postia niin please laittakaa sitä tuohon uuteen osotteeseen (sivun oikea yläreuna). Jos joku vanha kaveri vielä kirjottelee siihen sumuinensunnuntai osotteeseen niin ei kannata. Postit hukkuu vaan roskan sekaan eikä niitä sieltä löydä.
Vihdoinkin se on ohi! Tajunnavirtapelissä on kaikki sanat ja loppuratkaisukin! Eipä siinä mennytkään kun viikko (en tosin ihan joka päivä tahkonut). Et kiitos Outi. ;)
On tässä ollut (olevinaan) kiire eikä ole joutanut latailemaan kuvia kamerasta, saati postaamaan mitään lyhyttä pidempää. Mutta tässä pari kuva ulkoreissusta.
tuohon pihan reunalta lähtevään rinteeseen josta nousee polku pieneen metsään. Mäen ylös päästyä käännymme aina toiselle polulle joka kulkee muutamia metrejä päätyen kävelytiehen jota pitkin tulemme alas rinteeltä. Yleensä Anni kulkee koko matkan suht reippaasti, etenkin kävelytieltä kotipihaan ja ovelle. ;) Tällä kertaa ylös rinnettä ei olisi mennyt millään! Kissa jumittui ja maukui maukumistaan pihalle päin. Ilmeisesti olisi halunnut kotiin ja vikkelään. ;D Mutta sinnikkäästi tuupin kissaa koko mäen ylös. Kun käännyttiin sille toiselle polulle (kuva yksi) tassuihin tulikin vipinää ettei edes kuvaa kerennyt ottamaan kun kissa oli jo mennyt menojaan! Ilmeisesti auttoi kun ei nähnyt enää pihalle? Loppumatka menikin siis hyvin paitsi kun pihaan ajoi auto. Hui! Kotiin selvittiin kuitenkin omin tassuin. Ehkä uskallamme ulos toisenkin kerran lumikelillä?
Olisin voinut esitellä kuvia Annin viirusta tai mustista kulmakarvoista tai jostain semmoisista, mutta ne on nähty niin usein. Joten tässä välillä jotain muuta...